Incoterms 2010 -toimituslausekkeet

Juhani Ekuri

Artikkelit

08.10.2013

Kansainvälinen kauppakamarin (ICC) julkaisemat maailman-laajuiset toimituslausekkeet astuivat voimaan 1.1.2011. Vaikka INCOTERMS 2010-lausekkeet on tarkoitettu otettavaksi käyttöön heti 1.1.2011 alkaen, eivät aikaisemmat toimituslausekekokoelmat automaattisesti menetä merkitystään, vaan niiden vaikutukset jatkuvat niin kauan kun on olemassa niihin viittaavia sopimuksia. Kaupan osapuolten on itse valittava, mitä toimituslausekekokoelmaa käyttävät. Sopimuksissa on kuitenkin suositeltavaa käyttää nykyisiä INCOTERMS 2010-lausekkeita. 

Toimituslausekkeen merkitys

Toimituslauseke on keskeinen osa kauppasopimusta. Se määrittää tavaran toimittamiseen ja kuljettamiseen liittyvät kauppasopimusten osapuolten väliset velvollisuudet, riskin siirtymisen ja kustannusten jaon. Kuljetukseen liittyvistä asioista sopiminen tapahtuu tavallisesti käyttämällä kansainvälisen kauppakamarin laatimia INCOTERMS -ehtoja, joita kansainvälinen kauppakamari on uudistanut noin 10 vuoden välein. Viimeisimmän uudistustyön tuloksena ovat syntyneet INCOTERMS 2010 -ehdot.

Toimituslausekkeet määrittävät muun muassa sen, kummalla kaupan osapuolista on vastuu huolehtia tavaran kuljetuksesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista sekä kummalla osapuolella on vahingonvaara tavaran vahingoittumisesta. Myyjän ja ostajan velvoitteet riippuvat valitusta lausekkeesta. Toimituslauseke on siten sopimusehto, joka osapuolten on otettava huomioon myös tuotteen hinnoittelussa. Lausekkeet eivät sen sijaan määrittele tavaran omistusoikeutta eivätkä myyjän ja ostajan sopimuksia huolinta- ja kuljetusliikkeiden kanssa.

Viittaamalla kauppasopimuksessaan johonkin INCOTERMS 2010-toimituslausekkeeseen, osapuolet hyväksyvät keskenään sovellettavaksi sen riskin, kustannusten ja velvoitteiden jaon, joka on yksityiskohtaisesti määritelty käytetyssä lausekkeessa. INCOTERMS ei ole kansainvälinen konventio, joka tulisi automaattisesti sovellettavaksi osapuolten välillä, vaan sen soveltaminen edellyttää osapuolten sopimusta.

Lausekkeen valinta

INCOTERMS-lausekkeet jaetaan kahteen pääryhmään: lausekkeisiin, jotka soveltuvat kaikkiin kuljetusmuotoihin ja lausekkeisiin, jotka soveltuvat vain merikuljetuksiin. Tämä jaottelu on tärkeä, eikä merikuljetuslausekkeita (FAS, FOB, CFR, CIF) tule koskaan valita tilanteessa, jossa kuljetus tapahtuu muutoin kuin vesitse.

Vanhastaan INCOTERMS -lausekkeet jaetaan myös niiden alkukirjaimien mukaan neljään pääryhmään: E-, F-, C- ja D-ryhmään. E-ryhmässä, Ex Works, myyjällä on varsin vähän velvollisuuksia kauppaan liittyvien kustannusten, toimenpiteiden ja kuljetusriskien osalta. Myyjä luovuttaa tavaran luonaan, ja pääasialliset velvollisuudet toimituksessa ovat ostajalla. Myyjän velvollisuudet lisääntyvät asteittain F- ja C-lausekkeita käytettäessä. D-ryhmässä tavara luovutetaan ostajan luona, mikä merkitsee sitä, että kustannukset vakuutuksista, kuljetuksista jne. kuuluvat myyjälle. INCOTERMS 2010 -toimituslausekkeita on kaikkiaan 11 kappaletta ja ne on kuvattu yksityiskohtaisesti kansainvälisen kauppakamarin julkaisussa INCOTERMS 2010. Lausekkeen valinnassa tarkasteltavia asioita ovat siis: kuljetusmuoto, myyjän ja ostajan riskin siirtymispiste- ja hetki, osapuolten toimintavelvollisuudet ja kustannusvastuu.

Uusia lausekkeita 

Uudistunut sähköinen tiedonvälitys ja tekniset menetelmät sekä ulkomaankauppaa käyville osapuolille asetetut tavaraliikenteen turvallisuutta koskevat velvollisuudet on huomioitu INCOTERMS 2010 -ehdoissa. Nykyisessä toimituslausekekokoelmassa on yksitoista lauseketta aikaisemman kolmentoista sijaan. Kaksi uutta lauseketta DAT ja DAP, korvaavat DAF, DES, DEQ ja DDU -lausekkeet.

Toimituslausekkeen merkitsemisessä kannattaa olla huolellinen ja selvyyden vuoksi toimituslausekkeen perään tulee aina merkitä toimituspaikkakunta ja tarvittaessa tarkempikin osoite sekä lausekekokoelman nimi, esimerkiksi FCA Turku, Yliopistonkatu 15, INCOTERMS 2000.