Elinkeinon- tai ammatinharjoittajan velkajärjestely

Petri Arnamo

Artikkelit

01.02.2021

Yksityishenkilön velkajärjestelystä annettua lakia muutettiin 1.1.2015. Lakimuutoksen yhteydessä tuli mahdolliseksi tietyin edellytyksin järjestellä yksityisen elinkeinon- tai ammatinharjoittajan yksityistalouden velkojen lisäksi myös hänen elinkeinotoimintaansa liittyvät velat. Aiemmassa laissa velkajärjestelyn piiriin eivät sisältyneet elinkeinotoimintaan kuuluvat velat, eikä niitä näin ollen voitu ottaa huomioon.

Kenelle muutos tarkoitettiin ja miksi?
Aikaisemmin elinkeinonharjoittajien piti joko lopettaa yritystoimintansa velkajärjestelyyn päästäkseen tai harkita yrityssaneeraukseen hakemista.

Pienyrittäjälle yrityssaneerausmenettely on pääsääntöisesti liian raskas ja kallis järjestely, joten tosiasiallisiksi vaihtoehdoiksi jäivät joko toiminnan omaehtoinen lopettaminen ja yksityishenkilön velkajärjestelyyn hakeutuminen tai viimekädessä konkurssi.

Lakimuutoksen tarkoitus oli ja on tarjota pienyrittäjillä edullisempi ja kevyempi vaihtoehto saneerausmenettelylle

Saneerausmenettelyn ja velkajärjestelyn erot ja yhtäläisyydet pääkohdittain
Sekä velkajärjestelyn, että yrityssaneerauksen tavoite on sama eli korjata velallisen taloudellinen tilanne sekä mahdollistaa uusi velaton alku. Molemmissa tapauksissa vahvistetaan maksuohjelma (saneerauksessa ”saneerausohjelma”), jonka päättymisen jälkeen velallinen vapautuu lopuista menettelyn piiriin kuuluvista veloista.

Yrityssaneerauslaissa ei ole määritetty saneerausohjelman kestoa, kun taas velkajärjestelyssä normaalikesto on kolme vuotta ja joissain tapauksissa viisi vuotta. Käytännössä saneerausohjelmat ovat yleensä kestoltaan tätä pidempiä.

Yrityssaneerauksessa velkojat saavat äänestää ohjelmaehdotuksesta ja menettelyn toteutuminen edellyttää, että enemmistö velkojista puoltaa ohjelmaehdotusta. Velkajärjestelyssä tuomioistuin voi laissa todettujen edellytysten täyttyessä puolestaan vahvistaa maksuohjelman velkojien vastustuksesta huolimatta.

Yrityssaneerauksessa yritystoimintaa pyritään tervehdyttämään myös yrityksen toimintaa koskevin järjestelyin, kun taas velkajärjestelyssä on käytössä yksinomaan velkajärjestelyn keinot, eikä liiketoimintaan varsinaisesti voida puuttua.

Yrityssaneerauksessa velallinen vastaa aiheutuvista kustannuksista itse. Keskimääräisen yrityssaneerausmenettelyn kustannukset ovat usein vähintään 10.000 euron luokkaa. Velkajärjestelyssä velallinen maksaa syntyvistä kustannuksista vain osan maksuvaraansa perustuen ja valtio vastaa kuluista muilta osin.

Millaisessa tilanteessa elinkeinonharjoittajan velkajärjestely on käytettävissä?
Velkajärjestelyyn pääseminen ei ole automaattista. Laissa on tarkemmin säädetty niistä edellytyksistä, jotka tulee täyttää, jotta yksityisenä elinkeinon- tai ammatinharjoittajana toimivan velallisen yksityistalouden tai hänen elinkeinotoimintaan liittyvät velat voidaan järjestellä velkajärjestelyssä.

Elinkeinotoimintaan liittyviä velkoja ei voida järjestellä, jos on perusteltua syytä olettaa, että hakemuksen pääasiallisena tarkoituksena on velkojien perintätoimien estäminen tai muu velkojan oikeuden loukkaaminen.

Velkajärjestelylain mukaista maksuohjelmaa ei voida myöskään vahvistaa, jos velkoja saattaa todennäköiseksi, että hänelle maksuohjelman mukaan tuleva kertymä on arvoltaan pienempi kuin mitä hän saisi velallisen konkurssissa ilman velallisen omistusasunnon huomioon ottamista.