Huolellisen perintösuunnittelun monet hyödyt

Jos aiot jättää perintöä jälkipolville, viisaalla perintösuunnittelulla tulevat perinnönsaajat voivat välttyä monelta ongelmalta. Kun perinnönjättäjä on elinaikanaan määrännyt, millä tavoin hänen perintönsä tullaan aikanaan jakamaan, voidaan välttyä perillisten keskinäisiltä perintöriidoilta. Lisäksi perintösuunnittelulla voidaan vaikuttaa tulevan perinnön verotukseen.  Perinnönjättäjä voi määrätä jäämistönsä jakautumisesta testamentilla. Ennen testamentin laatimista on syytä pohtia huolellisesti, mitkä ovat ne tavoitteet, jotka testamentilla halutaan saavuttaa. Testamentti on tärkein perintösuunnittelun väline Testamentilla voidaan poiketa perintökaaren mukaisesta perimysjärjestyksestä sekä määrätä perinnön esinekohtaisesta jakautumisesta perillisten kesken. Lisäksi esimerkiksi hallintaoikeutta koskevat testamenttimääräykset ovat usein tarkoituksenmukaisia. Jos perinnönjättäjä haluaa omaisuuden pysyvän suvussa, testamenttiin on aiheellista ottaa määräys, jonka mukaan perillisten aviopuolisoilla ei ole avio-oikeutta perittyyn omaisuuteen. Puolisoiden keskinäisissä testamenteissa lesken etujen turvaaminen on usein keskeisellä sijalla. Laki takaa leskelle tietyn vähimmäissuojan, jota edes testamentilla ei voida sivuuttaa. Käytännössä tämä koskee oikeutta jäädä asumaan puolisoiden yhteisenä kotina käyttämään asuntoon, ellei lesken omaan varallisuuteen kuulu tarkoitukseen soveltuvaa asuntoa. Mikäli puolisot katsovat tarpeelliseksi, tätä vähimmäisoikeutta voidaan testamentilla laajentaa määräämällä myös muuta omaisuutta leskelle joko omistus- tai hallintaoikeudella. Avioehtosopimuksella puolisot voivat vaikuttaa jäämistön laajuuteen. Huomionarvoista on, että avopuolisolle laki ei tarjoa minkäänlaista vähimmäissuojaa, joten avopuolisoilla tarve keskinäisen testamentin laatimiselle on vielä korostetumpi kuin aviopuolisoilla. Jos perinnönjättäjällä on lapsia eli rintaperillisiä, näiden keskinäisiä perinnönjakoon liittyviä erimielisyyksiä voidaan pyrkiä ehkäisemään määräämällä testamentissa, kuka saa perintönä mitäkin omaisuutta. Lisäksi jos perinnönjättäjä elinaikanaan lahjoittaa omaisuuttaan perillisilleen, testamentilla on aiheellista määrätä siitä, millä tavoin lahjat huomioidaan tulevassa perinnönjaossa. Lakisääteinen perimysjärjestys perustuu perillisten tasapuoliselle kohtelulle. Testamentilla tämä voidaan sivuuttaa ja esimerkiksi suosia yhtä lapsista määräämällä tälle sisaruksiaan suurempi perintöosuus. Rintaperillisen oikeus lakiosaan, joka on määrältään puolet lakimääräisestä perintöosuudesta, kuitenkin rajoittaa testamentin tekijän määräämisvaltaa, sillä testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin, kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa. Kiinnitä huomiota myös veroseuraamuksiin Myös verotuskysymykset kuuluvat osana perintösuunnitteluun, mutta niiden ei tulisi liiaksi ohjata tehtäviä ratkaisuja. Pyrkimyksenä on löytää sellaiset ratkaisut, joilla tavoiteltu lopputulos saavutetaan verotuksellisesti järkevällä tavalla. Perintöveron määrään vaikuttaa saadun perinnön arvo sekä perillisen tai testamentinsaajan sukulaisuussuhde perinnönjättäjään. Lähiomaisten saamaa perintöä verotetaan kevyemmin kuin kaukaisempien sukulaisten ja suvun ulkopuolisten henkilöiden saamaa perintöä. Alle 20.000 euron suuruisesta perintöosasta ei tarvitse maksaa lainkaan perintöveroa. Perinnönjättäjän puoliso saa lisäksi tehdä perintöverotuksessa 90.000 euron puolisovähennyksen ja alaikäinen lapsi 60.000 euron alaikäisyysvähennyksen. Näin ollen puoliso voi periä verovapaasti alle 110.000 euroa ja alaikäinen lapsi alle 80.000 euroa. Käyttö- tai hallintaoikeustestamentilla oikeus omaisuuden hallintaan voidaan määrätä eri taholle kuin omistusoikeus. Tavanomaista on määrätä testamentilla avio- tai avopuolisolle elinikäinen hallintaoikeus jäämistöön tai osaan siitä, esimerkiksi asuntoon ja kesämökkiin, omistusoikeuden siirtyessä lapsille. Koska hallintaoikeus rajoittaa omistajan oikeutta omaisuuden käyttöön, omaisuuden arvosta tehdään perintöverotuksessa hallintaoikeusvähennys. Kun hallintaoikeudesta ei sen saajalle tule maksettavaksi perintöveroa, kokonaisverorasitus jää tällöin alhaisemmaksi. Vuoden 2018 alussa tuli voimaan merkittävä perintöverotukseen liittyvä muutos, jolla poistettiin kuolemantapauksessa lähiomaiselle tai kuolinpesälle maksettavien vakuutuskorvausten verovapaat osat. Aiemmin perittävän kuoleman johdosta maksettava vakuutuskorvaus oli verotonta muulle lähiomaiselle 35.000 euroon asti ja leskelle 50 % korvauksesta mutta kuitenkin vähintään 35.000 euroa. Verovapauden poistuttua henkivakuutuksilla ei ole aiemman kaltaista merkitystä perintösuunnittelun välineenä. Koskaan ei ole liian aikaista Perintösuunnittelun aloittaminen ei ole koskaan liian aikaista. Perintöasiat kannattaakin hoitaa kuntoon silloin, kun henkilö pystyy vielä terveenä päättämään omaisuudestaan. Omaan sekä perillisten tilanteeseen parhaiten sopivien ratkaisujen löytämiseksi perintösuunnittelu kannattaa tehdä yhdessä asiantuntijan kanssa. Tällöin myös verotukselliset näkökohdat tulevat ennakolta huomioon otetuksi.