Juridiikka yrityksen strategisena välineenä

Yrittäjä tai yritysjohtaja mieltää yleensä juridiikan vain liiketoiminnan rajoittajaksi. Lait, asetukset ja muut säännökset sekä lakimiehet niiden tulkitsijoina vain supistavat toimintamahdollisuuksia. Jos joudutaan turvautumaan asianajajan apuun, on liikesuhde jo menetetty. Tehokkaasti toimivassa yrityksessä kuitenkin oivalletaan, että oikein käytettynä liikejuridiikka on erinomainen työkalu. Yrittäjän ja yritysjohtajan tulee käyttää sitä yhtenä strategisena välineenä, luonnollisesti muiden liikkeenjohdon työkalujen rinnalla. Menestyksen selittäjät Suomi on loistanut kansainvälisissä vertailuissa mm. kilpailukyvyn ja korruptoitumattomuuden huippumaana. Eräs selittävä tekijä hyvälle menestymisellemme on tehokas lainsäädäntö ja toimiva oikeusjärjestelmä, minkä pohjana taas on vuosisatainen laillisuusperinne. Vaikka yritysten välinen kilpailu markkinataloudessa on yhä kovempaa, yritykset eivät voi kilpailla terveesti, ellei juridinen infrastruktuuri ole kunnossa. Laittomia keinoja käyttävä yritys saattaa menestyä hetkellisesti, mutta jää ennen pitkää kiinni; ainakin Suomessa ja pitkän päälle todennäköisesti myös ns. kehittyvissä talouksissa. Tämä on kaikkien yritysten edun mukaista. Tahdonvaltaisuuden hyödyntäminen Vaikka Suomessa on korkeatasoinen lainsäädäntö, jota EU-sääntely täydentää ― ja monimutkaistaa ― ei lakikirjasta suinkaan löydy vastausta joka ongelmaan. Yritysten välisiä suhteita koskevalle sääntelylle on lisäksi tyypillistä, että se on suurelta osin tahdonvaltaista: lakia sovelletaan, ellei ole sovittu toisin. Tämä antaa oivaltavalle yritysjohtajalle suuret mahdollisuudet. Esim. yritysten välistä kauppaa sääntelevä kauppalaki määrittelee toimittajan virhe- ja viivästysvastuun hyvin suureksi: yhden euron hintaisen komponentin myyjä voi joutua maksamaan miljoonan euron vahingonkorvaukset, kun komponentin virheellisyys aiheuttaa laajat välittömät ja välilliset vahingot. Tätä vastaan voi kuitenkin suojautua tekemällä kirjalliset sopimukset kaikista toimituksista ja muotoilemalla sopimukset järkevästi. Monet suuret suomalaiset yritykset käyttävätkin virhe- ja viivästysvastuulausekkeita hyvin tehokkaasti omassa toiminnassaan, valitettavan monet pk-yritykset taas eivät välitä niistä mitään. Toinen esimerkki on työoikeus: vaikka työsopimuslaki on suurelta osin pakottava, myös se mahdollistaa sopimisen esim. irtisanomisajan pituudesta, kilpailukiellosta ym., jotka saattavat muodostua hyvin keskeisiksi, kun yritykset kilpailevat osaavasta työvoimasta tai joutuvat vähentämään henkilöstöä. Pakottavuuden tunnistaminen Yrityksen on myös tiedettävä, mistä asioista ei voida sopia. Kilpailuoikeus tyypillisesti rajoittaa sopimusmahdollisuuksia. Osa kilpailuoikeuden sääntelystä koskee käytännössä vain suuryrityksiä, mutta merkittävä osa vaikuttaa pientenkin yritysten toimintaan. Sanktiot kilpailulainsäädännön rikkomuksista ovat erittäin kovia, mm. koko sopimus saattaa muodostua pätemättömäksi. Ne yritykset menestyvät, jotka osaavat oikein hyödyntää kilpailuoikeuden mahdollisuuksia. Joskus se saattaa merkitä toimenpiteitä väärin menettelevää kilpailijaa vastaan. Juridiikan keinot käyttöön Markkinointiväkeä ei yleensä juridiikka kiinnosta. Kannattaisi kiinnostaa: tehokas markkinointikampanja valuu hiekkaan, jos kilpailija on ehtinyt ensin rekisteröidä tavaramerkin, tai kilpailija haastaa yrityksen markkinaoikeuteen sopimattomasta menettelystä. Tietämättömyys tekijänoikeussäännöksistä taas voi johtaa siihen, että yrityksen avaintietämys kävelee naapuriyritykseen työpaikkaa vaihtavan työntekijän mukana. Verotuksen alueella monet yritykset ymmärtävätkin tarpeen keskustella verojuristin kanssa ennen rakenteellisten päätösten tekemistä, jotta sudenkuopilta vältytään. Huippuyritys ei kuitenkaan tyydy tähän: se pohtii säännöllisesti, mitä aktiivisia kilpailuetuja verosäännöksiä hyödyntämällä voidaan saavuttaa. Yrityksellä on rahoitustarpeissaan nykyisin käytettävissään monenlaisia vaihtoehtoja. Nimellisten rahoituskustannusten vertailun lisäksi on syytä harkita juridisia rakennevaihtoehtoja. Riskit tulee minimoida ja tehokkuus maksimoida. Menestymisen eväät Alati kansainvälistyvässä maailmassa yksikään yritys ei enää elä lintukodossa. Jokaisen on seurattava kilpailutilannetta ja reagoitava nopeasti tilanteiden muutoksiin. Tehtävien päätösten tulee perustua kokonaistilanteen perusteelliseen harkintaan. Muiden lähtökohtien ohella päätöksentekijällä pitää olla käytettävissään myös paras juridinen tietämys eri vaihtoehtojen merkityksestä. Kun yrityksessä esim. harkitaan, kannattaako jokin toiminto, voivat vaihtoehtoina olla mm.: toiminnon pitäminen omassa yrityksessä, yhtiöittäminen erilliseksi tytäryhtiöksi tai toiminnon tai sen osan ulkoistaminen taikka kenties luopuminen koko toiminnosta. Ulkoistaminen puolestaan edellyttää sen pohtimista, solmitaanko sopimuskumppanin kanssa yhteistyö-, alihankinta-, agentti-, jälleenmyynti- vai jokin muu sopimus ja millaisin ehdoin. Vaihtoehdot ovat sekä riskeiltään että taloudellisilta vaikutuksiltaan hyvin erilaisia. Niitä on mahdollista arvioida rationaalisesti ainoastaan, jos myös juridiset elementit on selvitetty jo ennen päätöksen tekemistä. Mikäli ensin tehdään päätös esim. puhtain taloudellisin perustein ja sen jälkeen vain annetaan asianajajalle tehtäväksi laatia tarvittavat sopimukset, on jotain todennäköisesti jo menetetty. Ja ennen kaikkea ― kilpailussa menestyy jokin toinen yritys, joka on osannut käyttää juridiikkaa strategisena välineenä.