Kannattaako yrityslainan koron olla sidottu yrityksen tuottoon?

Sekä lainanantajan että lainanottajan edun mukaista voisi olla ajattelutapa, jossa lainan tuotto sidotaan yrityksen menestykseen. Tämä tarkoittaa sitä, että yrityksen menestyessä lainanantaja saa normaalia markkinatuottoa ehkä selvästikin korkeamman tuoton ja toisaalta varautuu siihen riskiin, että laina voi tuottaa huonostikin. Yrityksen kannalta ajateltuna tuotto kelluu yhtiön menestyksen mukana ja hyvinä aikoina lainanantajalle voidaan maksaa poikkeuksellisen suurta korkoa tai muuta tuottoa ja toisaalta heikompina aikoina lainanhoitokulu tuottoineen on pieni tai sitä ei ole lainkaan.  Voitto-osuuslainan korko riippuu lainaa ottavan yrityksen tuloksentekokyvystä. Tällaisen lainan tuotto-odotus on suuri samoin kuin luottotappioriski. Laina saatetaan sopia sellaiseksi, että huonoina aikoina korkoa ei ole lainkaan ja toisaalta hyvinä aikoina ylärajaa ei edes määritetä. Korko voidaan sitoa esimerkiksi velallisyhtiön liikevaihtoon, käyttökatteeseen taikka tilikauden voittoon. Lainananto velkojan näkökulmasta Mikäli lainanantajalla on riskinottohalukkuutta ja -kykyä, voi voitto-osuuslaina olla mielenkiintoinen vaihtoehto. Perinteiset rahalaitokset käyttävät sitä harvoin, mutta erityyppiset pääomasijoittajat tai enkelisijoittajat ovat tyypillisin ryhmä voitto-osuuslainojen antajana. Velan korkoehdolle ei ole mitään kiinteää määritelmää. Korko voi olla joiltain osin kiinteä ja sille voidaan sopia lisäkorko esim. osakkaille maksettavan osingon mukaisesti. Samoin se voi olla prosenttiosuus yrityksen tilikauden voitosta. Voidaan myös ajatella, että korolle määritellään minimi, mikäli lainanottajan käyttökate tai tulos ylittää tietyn rajan ja sen jälkeen tuotto-osuus myös prosentteina kasvaa. Sille voidaan määrittää yläraja tai sopia niin, että prosentti säilyy samana ilman ylärajaa. Vastaavasti voidaan sopia niin, että edes alarajaa ei ole, vaan huonoina aikoina suostutaan siihen, että annetulle lainalle ei saada tuottoa. Jäädään odottamaan parempia aikoja. Laina voidaan sopia vieraan pääomaan tai oman pääoman ehtoiseksi. Useimmiten on niin, että tällaisilla lainoilla on yrityssaneerauksessa ja konkurssissa huonoin etuoikeus, jolloin lainanantajan riski on suurimmillaan. Velallisen näkökulma Mikäli joku velkoja suostuu ottamaan riskiä, toimii tällainen laina erinomaisena instrumenttina tilanteissa, joissa yrityksen tulosodotuksia ei voida ennustaa, vaan on olemassa mahdollisuudet sekä hyväänkin onnistumiseen että myöskin riskipotentiaalin toteutumiseen. Laina kelluu yhtiön menestyksen mukana ja lainanottajalla täytyy olla valmius myös avokätisesti maksaa korkoa lainanantajalle tilanteessa, jossa menestystä saavutetaan. Selvää tietenkin on, että lainan pääoma myös maksetaan pois, jolloin lainasta ei tule pitkäaikaista kuluautomaattia, vaan tuloskriteerien toteutuessa maksetaan sekä hyvä tuotto että myös pääoma takaisin lainanantajalle. Ajankohta ja ehdot riippuvat merkittävästi siitä, onko laina sovittu oman vai vieraan pääoman ehtoiseksi. Verotusnäkökulma Verottaja kohtelee voitto-osuuslainalle maksettavaa tuottoa lainanottajan kannalta elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta johtuneena vähennyskelpoisena menona. Suoritus on vähennyskelpoinen sinä verovuonna, jonka aikana sen suoritusvelvollisuus syntyi. Lainanantajan kannalta kysymys on pääomatulosta. Tällainen rahoitusinstrumentti on siis verottajallekin tuttu eikä aiheuttane tulkintaongelmia ainakaan tyyppitapauksissa. Mikäli tuottoehto olisi kovin vaikeaselkoinen tai muutoin monimutkainen, kannattaa tuolloin hakea verottajan ennakkoratkaisu asiassa. Lopuksi Voitto-osuuslaina on rahoitusinstrumenttina hyvinkin käyttökelpoinen sekä lainanantajan että -ottajan näkökulmasta, mutta edellyttää kummaltakin erilaista ajattelutapaa verrattuna yleisempiin lainananto- ja -ottotapoihin. Lainanantajan puolelta korostuu voimakas riskinotto ja toisaalta korkeat tuotto-odotukset, lainanottajan puolelta halu maksaa normaalia selvästi korkeampaa tuottoa, mikäli yritys menestyy.