Kauppaoikeudellisen pysäyttämisoikeuden ja kuljetusoikeudellisen hallintaoikeuden dilemma

Henrietta Sandvik

Artikkelit

07.10.2021

Kuljetukset ovat tärkeä osa kansainvälistä kauppaa – ilman yhtä ei ole toista. Oikeudellisia ongelmia syntyy kuitenkin usein kuljetusoikeuden ja kauppaoikeuden leikkauspisteessä, jota valaistaan artikkelissa pysäyttämisoikeuteen liittyvin esimerkein. Mitä tapahtuu, kun tavaran myyjä haluaa käyttää pysäyttämisoikeuttaan siinä vaiheessa, kun kauppatavara on jo rahdinkuljettajan hallussa?

Irtaimen kauppaoikeudessa tunnetaan vanhastaan zug um zug -periaatteeksi kutsuttu lähtökohta, jonka mukaan osapuolten suoritukset vaihdetaan samanaikaisesti toisiaan vastaan; tavara vaihtaa omistajaa, kun ostaja maksaa kauppahinnan myyjälle käteisenä. On kuitenkin selvää, että nykypäivän kaupallinen todellisuus on kaukana yllä kuvatusta samanaikaisuusperiaatteesta – kansainvälistyminen, kuljetuskaupat sekä esimerkiksi erilaiset rahoitusjärjestelyt ovat olleet omiaan muuttamaan kaupankäyntiä ja siihen liittyviä käytänteitä.

Mikä on pysäyttämisoikeus?
Niin kansallisessa kuin kansainvälisessäkin irtaimen kauppaa koskevissa kauppalaeissa säädetään pysäyttämisoikeudesta, joka on sopimusosapuolen suojakeino tilanteissa, joissa on painavia syitä olettaa, että toisen osapuolen sopimusvelvoitteet jäävät olennaisilta osin täyttämättä. Kyse on muutoksesta sopimusosapuolen toiminnassa tai tämän taloudellisissa oloissa, joka ilmenee kaupanteon jälkeen. Tällaisissa tilanteissa sopija-puolella on oikeus väliaikaisesti keskeyttää sopimuksen täyttäminen ja pidättäytyä suorituksestaan, kunnes vastapuoli on asettanut hyväksyttävän vakuuden.

Pysäyttämisoikeutta voi itse asiassa luonnehtia zug um zug -periaatteen eräänlaiseksi laajennusosaksi. Käyttämällä pysäyttämisoikeuttaan, sopijapuolihan voi varmistua siitä, ettei luovuta omaa suoritustaan saamatta sille sopimuksen mukaista vastasuoritusta. Vaikka kummallakin sopijapuolella on oikeus käyttää pysäyttämisoikeutta, on tämä käytännössä etenkin myyjätahojen käyttämä keino luottokauppatilanteissa, joissa myy-jällä on perusteltu syy epäillä ostajan maksukykyä.

Pysäyttämisoikeuden käyttämisestä tavaran kuljetuksen aikana
Kuljetuksen aikana pysäyttämisoikeutta käytetään lähinnä kansainvälisessä kaupassa, sillä kansallisessa kaupassa tavaran kuljetusosuus suoritetaan usein niin joutuisasti, ettei tilannetta ehditä arvioimaan ja pysäyttämisoikeuteen vetoamaan kuljetuksen aikana. Kansainvälisen kauppalain 71(2) artiklassa säädetään myyjän kuljetuksen aikaisesta pysäyttämisoikeudesta todeten, että myyjä ”voi estää tavaran luovuttamisen ostajan hallintaan, vaikka tällä olisi tavaran saamiseen oikeuttava asiakirja. Tämä kappale koskee oikeutta tavaraan vain ostajan ja myyjän välisessä suhteessa”.

Lähtökohta vaikuttaa ensin selkeältä – myyjällä on oikeus turvautua pysäyttämisoikeuteensa käytännössä siihen asti, kunnes kaupan kohteena oleva tavara on toimitettu määränpäähän. Tavaraa ei tarvitse luovuttaa ostajalle, vaikka tällä olisi hallussaan kuljetusasiakirja, joka normaalisti antaisi ostajalle oikeuden tavaraan määränpäässä. Kun siirrytään tarkastelemaan pysäyttämisoikeutta kuljetusoikeudellisesta näkökulmasta, on tilanne pulmallisempi. Lainkohdassa korostuu nimittäin se, että kyse on kauppaoikeudellisesta, ostajan ja myyjän välisestä järjestelystä. Velvoittaako myyjän kuljetuksen aikana antama ilmoitus pysäyttämisoikeudesta rahdinkuljettajaa?

Rahdinkuljettaja noudattaa solmittuun kuljetussopimukseen sovellettavaa kuljetusoikeudellista lainsäädäntöä. Kuljetusoikeudesta seuraa muun muassa, että rahdinkuljettajalla on ankara velvollisuus luovuttaa tavara määränpäässä sille, joka esittää tätä koskevan kuljetusasiakirjan, esimerkiksi rahtikirjan. Tämä johtuu siitä, että ostajalle syntyy hallintaoikeus tavaraan esitettävän kuljetusasiakirjan perusteella. Tavara on siten luovutettava sille, jolla on sen hallinta-
oikeus, eikä valinnanvapautta tältä osin ole.

Kun myyjä vetoaa pysäyttämisoikeuteensa, joutuu rahdinkuljettaja vastakkaisten pysäyttämis- ja luovuttamisintressien ristituleen. Rahdinkuljettajan omassa intressissä on tietysti noudattaa kuljetusoikeudellisesta lainsäädännöstä seuraavaa velvollisuuttaan luovuttaa tavara määränpäässä hallintaoikeuden osoittavalle taholle. Onko kuljetuksenaikainen pysäyttämisoikeus siten itse asiassa myyjän kannalta vain teoreettinen mahdollisuus?

Pysäyttämisoikeus käytännössä
Esimerkiksi pohjoismaisten oikeusoppineiden kesken ei ole yksimielisyyttä siitä, voiko kauppaoikeudelliseksi järjestelyksi tarkoitettu pysäyttämisoikeus venyä velvoittamaan myös rahdinkuljettajaa, jolla ei ole mitään tekemistä itse kauppasopimuksen kanssa. Jos myyjä haluaa koittaa onneaan, on ensinnäkin suositeltavaa, että tämä huolehtii asianmukaisesti siitä, että tämä pidättää myös itsellään todisteellisesti hallintaoikeuden tavaraan esimerkiksi omalla rahtikirjan alkuperäiskappaleella, kunnes vastasuoritus on tullut turvatuksi.

Toisekseen on todennäköistä, että huolellinen rahdinkuljettaja vaatii, että myyjä vapauttaa rahdinkuljettajan vastuusta, jos rahdinkuljettaja pidättäytyy luovuttamasta tavaraa määränpäässä virheellisin perustein. Tämä puolestaan edellyttää, että osapuolet ehtivät myös neuvottelemaan tilanteesta ennen kuljetuksen päättymistä. Rahdinkuljettajan vastuusta vapauttaminen mahdollistaa myös sen, että asiassa mahdollisesti syntyvä pysäyttämisoikeutta koskeva riita käydään myös juurikin kauppasopimuksen osapuolten välillä.

Edellä mainitusta huolimatta ei ole sanottua, että rahdinkuljettaja suostuu noudattamaan pysäyttämisoikeutta koskevaa käskyä, joka ei perustu rahdinkuljettajaan sovellettavaan lainsäädäntöön, mikä voi puolestaan omalta osaltaan synnyttää rahdinkuljettajan ja pysäyttämisoikeuteensa vetoavan myyjän välisen riidan.

Ilman kaupankäyntiä ei ole kaupallisia kuljetuksia, ja ilman kuljetuksia ei ole kauppaa. Pysäyttämisoikeuteen liittyvä dilemma on yksi useista oivista esimerkeistä siitä, että vaikka kaupankäynti ja kuljetukset kulkevat käsi kädessä, eivät nämä ole vielä menneet naimisiin oikeudellisesta näkökulmasta katsottuna.