Kiinteistön omistaminen yhdessä – käytöstä voidaan sopia hallinnanjakosopimuksella

Edelle

Artikkelit

19.02.2018

Yhteisesti omistetun kiinteistön, tilan tai tontin hallinnasta voidaan sopia hallinnanjakosopimuksella. Sopimus voi koskea myös kiinteistöstä luovutettua määräalaa tai vuokraoikeutta. Puheena oleva sopimus on yleisesti käytössä esimerkiksi paritalokiinteistöillä, mutta myös muun muassa rivitalokiinteistöillä.

Sopimus ei edellytä määrämuotoa, mutta luonnollisesti se tulee tehdä kirjallisesti. Usein sopimukseen liittyy kartta, jolla voidaan tarkemmin osoittaa sopimuksen sisältö. Sopimuksessa tulee käydä ilmi sopijapuolet sekä sopimuksen kohteena oleva kiinteistö. Sopimus voidaan kirjata eli rekisteröidä maanmittauslaitoksen rekisteriin. Kirjaamisella on olennainen merkitys sopimuksen sitovuuden kannalta. Kolmas taho (esimerkiksi uusi omistaja) ei nimittäin ole sidottu kirjaamattomaan sopimukseen, mikäli ei ole ollut tietoinen sopimuksesta.

Sopimuksen tarkoituksena on määrittää, mitä aluetta kiinteistöstä kukin osaomistaja on oikeutettu hallinnoimaan eli käyttämään. Sopimus ei kuitenkaan muuta kiinteistön omistussuhteita. Kiinteistö omistetaan edelleen esimerkiksi puoliksi, mutta hallinnanjakosopimuksella voidaan saada vältettyä alueiden käytöstä mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä. Sopia voidaan sekä rakennusten että maa-alueiden käytöstä. Maa-alue voidaan sopimuksella jättää myös yhteiseen käyttöön.

Hallinnanjakosopimus voidaan sopia olevan voimassa joko toistaiseksi tai sovitun määräajan. Mikäli määräajasta ei ole sovittu, on se voimassa toistaiseksi.

Lisäksi sopimus osoittaa yksiselitteisesti esimerkiksi kaupan tai panttauksen kohteen. Koko kiinteistöä koskevat päätökset tulee tehdä kaikkien osaomistajien kesken yhdessä, mutta osaomistaja voi määrätä omasta osuudestaan yksin. Hallinnanjakosopimus siis selventää tilannetta.

Jussi Ojala