Kilpailu- ja kuluttajaviraston rooli julkisten hankintojen valvojana

Uuden hankintalain voimaantulon yhteydessä 1.1.2017 annettiin Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tehtäväksi hankintalainsäädännön noudattamisen valvonta. Kyseessä on merkittävä uusi valvontakeino perinteisten oikeussuojakeinojen rinnalla. Virastolla on nyt takanaan miltei kolme toimintakautta ja lukuisia esityksiä markkinaoikeudelle. Minkälainen rooli KKV:lle on muodostunut julkisten hankintojen kentällä? Hankintalain (1397/2016) mukaan jokainen, joka katsoo hankintayksikön menetelleen lain vastaisesti, voi tehdä KKV:lle toimenpidepyynnön menettelyn lainmukaisuuden tutkimiseksi. Virasto voi ottaa toimivaltaansa kuuluvan asian tutkittavakseen myös omasta aloitteestaan. Toimivalta kattaa sekä hankintalain että erityisalojen hankintalain piiriin kuuluvat hankinnat. Valvonnan tarkoituksena on varmistaa yleisen edun sekä julkisten varojen käytön tehokkuuden kannalta keskeisten periaatteiden, kuten hankintamenettelyjen avoimuuden ja syrjimättömyyden sekä kilpailutusten tehokkuuden, toteuttaminen. Vuoden 2018 aikana KKV:ssä tuli vireille yhteensä 101 hankintavalvonta-asiaa. Vireille tulleista asioista 51 saatettiin vireille toimenpidepyynnöllä ja 50 asiaa KKV otti käsiteltäväkseen omasta aloitteestaan. Lainsäädäntö tarjoaa KKV:lle useita eri keinoja puuttua lainsäädännöstä piittaamatta tehtyihin hankintoihin. Kun kyse on lainvastaisesta suorahankinnasta, on KKV:lla toimivalta kieltää tehdyn hankintapäätöksen täytäntöönpano tai tehdä esitys markkinaoikeudelle seuraamusten määräämiseksi hankintayksikölle. Tällaisia markkinaoikeuden määräämiä seuraamuksia ovat muun muassa seuraamusmaksu, hankintasopimuskauden lyhentäminen tai hankintapäätöksen kumoaminen. Mikäli kyse on muunlaisesta hankintalain vastaisesta menettelystä, on virastolla mahdollisuus hallintolain mukaisen ohjauksen turvin kiinnittää hankintayksikön huomio hyvän hallinnon vaatimuksiin, tuoda esiin käsityksensä lain mukaisesta menettelystä tai antaa hankintayksikölle huomautus. Käsittelyyn otettavien asioiden priorisointi Osa KKV:n toiminnan alkuvaiheen ratkaisuista on saanut runsaasti medianäkyvyyttä, jonka vuoksi vääryyttä tarjouskilpailussa kokeneet elinkeinoharjoittajat näkevät KKV:lle jätettävässä toimenpidepyynnössä oivan mahdollisuuden korjata menettelyssä tapahtuneet virheellisyydet. Toimenpidepyynnön tekemistä ei ole säännönmukaisen muutoksenhaun tavoin rajattu vain tarjouskilpailun asianosaisille, vaan KKV:n puoleen voi kääntyä kuka tahansa, niin organisaatio kuin yksityishenkilökin. Viraston toimivaltaa koskevat säännökset ovat kuitenkin antaneet KKV:lle laajan harkintavallan käsittelyyn otettavien asioiden valinnassa. Tämän hetkisen ratkaisukäytännön nojalla näyttää selvältä, että KKV myös hyödyntää kyseistä oikeuttaan eikä toimenpidepyynnöstä tule muodostumaan säännönmukainen muutoksenhakukeino perinteisen oikaisuvaatimuksen ja markkinaoikeusvalituksen rinnalle. KKV:n valvonnalla puututaan ensisijaisesti sellaisiin täysin lain säännöksistä piittaamatta tehtyihin suorahankintoihin, joista ei ole lainkaan ilmoitettu. Sen lisäksi KKV:n laajamittaiseen tai yksityiskohtaiseen käsittelyyn pääsevät muut merkittäviin suorahankintoihin rinnastuvat, menettelyltään karkeasti virheelliset tai syrjivät hankinnat. Lain esitöiden mukaan keskeisiä lainvastaisuuksia ovat esimerkiksi hankintojen kilpailuttamatta ja ilmoittamatta jättäminen, toimittajien tarjouskilpailuun pääsyn estäminen sekä puutteellisen hankintailmoituksen laatiminen tarkoituksellisesti siten, että kilpailuttamisen hyödyt jäävät kokonaan saavuttamatta. Kyseessä olevan hankinnan arvo sekä hankintamenettelyssä väitetysti esiintyneen virheen luonne ja vaikutukset ovat keskeisessä asemassa harkittaessa toimenpidepyynnön käsittelyyn ottamista. Viraston valvontaroolista huolimatta perinteiset muutoksenhakukeinot ovat siis edelleen avainasemassa. Onkin syytä muistaa, ettei KKV:n valvonta millään tavoin vaikuta tarjoajien ja muiden asianosaisten mahdollisuuteen hakea muutosta säännönmukaisin muutoksenhakukeinoin. Lakia valmisteltaessa on nimenomaisesti todettu, ettei virastolle osoitetun toimivallan tarkoituksena ole, että KKV hakisi muutosta hankintamenettelyssä tapahtuneisiin virheisiin tarjoajien tai muiden asianosaisten puolesta. Viraston tehtävänä ei ole yksittäisen toimittajan suojaaminen hankintamenettelyissä. Kehotankin niitä tarjoajia, jotka katsovat hankintayksikön rikkoneen hankintalain säännöksiä kilpailutuksessaan, pitämään ensisijaisesti huolta siitä, että perusteet oikaisuvaatimuksen ja markkinaoikeusvalituksen jättämiselle tulevat tutkituksi niille asetetussa tiukassa määräajassa (yleensä 14 päivää) eikä tuudittautumaan mahdollisuuteen jättää myöhemmin toimenpidepyyntö KKV:lle. Asioiden saattaminen KKV:n tietoon Jokainen, joka katsoo hankintalainsäädäntöä rikotun, voi antaa viraston vihjepalvelun, KUTI-järjestelmän, kautta KKV:lle tietoja mahdollisesta laittomasta suorahankinnasta tai muusta siihen rinnastuvasta menettelystä. Vihjepalveluun saapui vuonna 2018 noin 80 vihjettä. Osa vihjeistä johti viraston oma-aloitteiseen tutkintaan. Vihjepalvelun ohella kuka tahansa voi jättää KKV:lle toimenpidepyynnön hankintalain vastaisesta menettelystä. Vaikka viraston kotisivuilta löytyy yleisluontoinen ohje toimenpidepyynnön tekemiseen, suosittelen hyödyntämään toimenpidepyynnön laatimisessa hankintalain asiantuntijaa. Siinä missä viraston kilpailuvalvonnassa merkittävä osa toimenpidepyynnöistä on asianajotoimistojen laatimia, on hankintavalvonnassa tilanne toinen. KKV:n raportin mukaan sen tähän mennessä vastaanottamat toimenpidepyynnöt ovat olleet tasoltaan vaihtelevia, tietosisällöltään kirjavia ja osin pintapuolisia. Toimenpidepyynnön huolellinen laatiminen juridisine perusteluineen ja relevantteine oikeuskysymyksineen antaa KKV:lle parhaan mahdollisen evästyksen sekä jatkoselvitystarpeen että itse valvonta-asian arvioimiseen.