Kilpailukielto – negatiivinen toimimisvelvoite

Edelle

Artikkelit

07.10.2019

Monet ovat varmasti työsopimuksessaan tai liike-elämän muissa sopimuksissa törmänneet kilpailukieltovelvoitteeseen. Tällaiset velvoitteet yleensä estävät velvoitteeseen sitoutunutta olemaan harjoittamatta tiettyä tai tietynlaista toimintaa tai olemaan tekemättä työsopimusta jonkun kanssa, joka harjoittaa sellaista toimintaa – käytännössä siis velvoitteeseen sitoutumista vaativan tahon kanssa kilpailevaa toimintaa.

Kilpailukieltovelvoite on siis negatiivinen toimimisvelvoite. Negatiivinen toimimisvelvoite tarkoittaa velvoitetta olla tekemättä jotain. Kilpailukiellon kohdalla tämä tarkoittaa velvoitetta olla kilpailematta. Negatiivisen toimimisvelvoitteen vastakohtana on positiivinen toimimisvelvoite, joka taas tarkoittaa velvoitetta tehdä jotain, kuten esimerkiksi maksaa kauppahinta tai velka.

Kilpailukieltovelvoitteelle on asetettu erityinen kohtuullisuusvaatimus, jotta kilpailukieltovelvoite voitaisiin katsoa sopimusoikeudellisesti päteväksi. Kilpailukieltovelvoite ei siis saa kohtuuttomasti rajoittaa sitoumuksen antajan toimintavapautta.

Kilpailukieltorikkomuksesta seuraa yleensä kilpailukiellon rikkomisesta aiheutuneen vahingon korvausvelvollisuus. Yleensä sopimuksessa on tätä varten oma sopimussakkonsa. Sopimussakon määrän tulisi olla suhteessa kilpailukiellon rikkomisesta mahdollisesti aiheutuvan vahingon määrään nähden.

Kilpailukieltorikkomuksesta näyttötaakka on rikkomukseen vetoavalla. Oikeuskäytännössä negatiivisten toimimisvelvoitteiden sanamuodolle on asetettu suuri painoarvo kilpailukiellon kohteena olevan eduksi. Näin ollen kilpailukieltovelvoitetta laatiessa onkin hyvä pitää mielessä, kenen se tulee ymmärtää ja miten, jos asiasta joskus riidellään. Velvoitteen sanamuoto kannattaakin siis laatia riitaa ratkaiseva tuomari mielessä.

Niina Uski