Konkurssimenettelystä

Mistä konkurssissa on tavallisen velkojan näkökulmasta kysymys? Kun velallisyritys asetetaan konkurssiin, päättyy velallisen toimivan johdon oikeus määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta ja määräämisvalta siirtyy konkurssipesän hallinnolle. Pesänhoitajan tulee oikeuden määräyksen perusteella ottaa haltuunsa velallisen omaisuus ja käynnistää varojen ja velkojen luettelointi eli laatia pesäluettelo. Se perustuu velallisen kirjanpidosta ja velallisen edustajilta saataviin tietoihin ollen eräänlainen välitilinpäätös yrityksen tilasta. Pesänhoitajan tulee myös irtisanoa työntekijöiden työsuhteet ja käynnistää toimet yhtiön omaisuuden realisointia varten. Pesäluettelon ja velallisen toimintaa selittävän velallisselvityksen laadinta tapahtuu kahden kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta, minkä jälkeen velallisen allekirjoittama pesäluettelo ja velallisselvitys saatetaan tiedoksi velkojille ja konkurssiasiamiehelle. Mikäli konkurssipesässä on pesäluettelon mukaan varoja vähemmän kuin noin 25.000 euroa, ei täysimittaisen konkurssimenettelyn läpisaattaminen ole tarkoituksenmukaista, vaan pesä rauetetaan  oikeuden päätöksellä. Tämä merkitsee konkurssimenettelyn päättymistä. Pesänhoito- ym. kulujen jälkeen jäljelle jääneet varat tilitetään siinä tapauksessa ulosottomiehelle velkojille edelleen jaettavaksi. Jos pesässä on varallisuutta edellä mainittua enemmän, jatkuu täysimittainen konkurssimenettely. Konkurssimenettelyn jatkuessa pesänhoitajan on viipymättä määrättävä saatavien valvontapäivä enintään kahden kuukauden päähän, mistä lähetetään kirjallinen tieto kaikille tunnetuille velkojille. Mikäli erityisestä syystä katsotaan tarpeelliseksi, pesänhoitaja julkaisee valvontaa koskevan kuulutuksen virallisessa lehdessä. Velkojan on ilmoitettava saatavansa kirjallisella valvontakirjelmällä viimeistään valvontapäivänä. Valvontakirjelmän voi toimittaa pesänhoitajalle esimerkiksi kirjeenä postitse tai sähköisesti, taikka tallettamalla valvontakirjelmä Kosti-järjestelmään. Valvontakirjelmässä tulee ilmoittaa saatavan pääoman määrä, sille kertyneen koron määrä konkurssin alkamiseen asti ja perusteet sekä saatavalle että korolle riittävästi yksilöitynä. Ennen valvontakirjelmän laatimista valvontakirjelmälle säädetyt sisältövaatimukset kannattaa tarkistaa konkurssilain 12 luvun 7 §:stä. Velkojalla on myös lähtökohtaisesti mahdollisuus kuitata mahdollinen velka konkurssipesälle konkurssisaatavastaan. Kuittausoikeus kuitenkin edellyttää, että vastakkaiset saatavat ovat olleet sekä velkojalla että velallisella jo konkurssin alkaessa. Kun velkojat ovat ilmoittaneet saatavansa pesänhoitajalle, tämä tarkistaa valvonnat ja laatii niiden pohjalta kahden kuukauden kuluessa jakoluetteloehdotuksen. Tämä toimitetaan tiedoksi suurimmille velkojille ja muille luetteloa pyytäneille. Velkojalla on oikeus riitauttaa toisen velkojan valvonta kuukauden kuluessa jakoluetteloehdotuksen antamisesta. Lisäksi velallisella sekä pesänhoitajalla on riitautusoikeus. Pesänhoitajan mahdollisuus riitauttaa valvonta jatkuu aina jakoluettelon toimittamiselle asetetun määräajan päättymiseen asti. Lopullisen jakoluettelon pesänhoitaja toimittaa tuomioistuimelle vahvistettavaksi. Konkurssiprosessissa saatavien määrän vahvistaminen tuomiolla kestää yleensä noin yhdeksän kuukautta konkurssin alkamisesta lukien. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että konkurssipesä olisi tällöin päätettävissä. Omaisuuden realisointitoimet, saatavien perimiset, mahdolliset takaisinsaantioikeudenkäynnit tai mahdolliset velallisen rikoksiin liittyvät prosessit voivat helposti pidentää menettelyn kestoa. Lisäksi velallisen kirjanpito on usein ainakin viimeiseltä tilikaudelta pahasti kesken tai pitämättä, jolloin eräiden saatavien määrä todentuu vasta kirjanpidon loppuunsaattamisen sekä verotuksen vahvistamisen jälkeen. Tästä syystä suhteellisen yksinkertaistakaan konkurssipesää ei voida kovin nopeasti päättää, sillä kaikkien velkojien saatavien lopulliset määrät on oltava selvillä ennen pesän päättämistä ja lopputilityksen tekoa. Tavallinen tilivelkoja saa lähtökohtaisesti saman prosenttimäärän mukaisen jako-osuuden saatavalleen kuin muutkin velkojat. Pesänhoitajalta voi tiedustella arviota mahdollisista jako-osuusnäkymistä. Muutaman sadan euron saatavalla ei valvontaa kannata tehdä, koska jako-osuuden jäädessä alle 50 euron, ei sitä pääsääntöisesti enää jaeta. Jako-osuusprosentin suuruus vaihtelee pesäkohtaisesti huomattavasti, mutta usein se liikkuu muutamasta prosentista muutamiin kymmeniin prosentteihin ja joissakin harvinaisissa tapauksissa voi velkojien saataville kertyä lähes täysi jako-osuus. Pesänhoitaja kutsuu konkurssimenettelyn aikana koolle tarpeellisen määrän velkojankokouksia, joissa päätetään pesän omaisuuden realisointiin ja muista pesänhoitoon liittyvistä asioista. Konkurssipesä päätetään loppukokouksessa, jossa vahvistetaan pesän lopputilitys ja jako-osuuksien määrät. Aikaa konkurssiin asettamisen ja loppukokouksen välillä kuluu pesästä riippuen yleensä noin yhdestä kolmeen vuotta.