Korvaako vastuuvakuutus?

Yritystoimintaa suunniteltaessa ja aina liiketoimien ja sopimusten mahdollisia riskejä kartoitettaessa on hyvä varautua tilanteisiin, joissa itse tulee aiheuttaneeksi toiselle jos kolmannellekin vahinkoa. Keinovalikoimassa riskien hallitsemiseksi ovat oman huolellisen toiminnan lisäksi tyypillisesti muun muassa asianmukaisesti laaditut sopimukset sekä vastuuvakuutus. Mutta mitä vastuuvakuutus tositilanteessa korvaa? Melko usein yritystoimintaa suunniteltaessa ja siihen liittyviä riskejä kartoitettaessa lähdetään ajatuksesta, että vastuuvakuutus on hyvä olla olemassa, koska se korvaa esimerkiksi sopijakumppanin omaisuudelle aiheutetun vahingon. Vastuuvakuutusten ehdoissa kuitenkin on vakuutusyhtiöistä ja vakuutustyypistä riippuen merkittäviä rajoituksia, joiden johdosta vastuuvakuutus ei korvaakaan oletetulla tavalla. Osa näistä rajoituksista on helposti ymmärrettäviä, mutta osa vaatii hieman pohdintaa. Joka tapauksessa on hyvä huomata, että vastuuvakuutus ei ole automaatti, jolla oma vastuu aina voidaan poistaa. Seuraavassa avataan pääpiirteissään muutamia keskeisimpiä ja tavanomaisimpia rajoitusehtoja. Haltuunottoehto Nk. haltuunottoehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka kohtaa omaisuutta, jonka vakuutuksenottaja on vuokrannut, lainannut tai muutoin käyttänyt hyödykseen. Ehdon tarkoitus on pitää esineet samassa asemassa riippumatta siitä, ovatko ne vakuutuksenottajan omistuksessa tai muutoin käytössä. Omaisuutta pitää aina hoitaa ”kuin omaansa”. Vakuutuslautakunnan käytännöstä voidaan mainita mm. seuraavat ratkaisut, joissa vastuuvakuutuksesta ei maksettu korvausta:

• Kesämökkivieras lainasi venettä, jolloin perämoottori putosi veteen
• Yritys vuokrasi koko urheilutalon konttorikonenäyttelyä varten. Yrityksen työntekijät siirsivät koneita niin, että talon parkettilattia naarmuuntui 500 m2 alalta. Korvausta ei maksettu, koska huonetilat ja lattiat olivat vakuutuksenottajan hallussa ja hyödyksi käytettävinä.

Työn kohdetta ei korvata Nyrkkisäännön mukaan vastuuvakuutus ei koskaan korvaa ”työn kohdetta” eli valmistettavana, asennettavana, säilytettävänä jne. olevaa omaisuutta. Tältä(kin) osin rajoitussääntö kuulostaa merkittävältä rajaukselta, jota ei tule ajatelleeksi. Rajoitus koskee pääasiassa yrityksiä, jotka saamansa toimeksiannon perusteella suorittavat jotakin toimenpidettä esineelle ja huolehtivat siitä, mutta tulee sovellettavaksi muuhunkin toimintaan. Vakuutuskäytännöstä löytyvät mm. seuraavat tapaukset, joissa vastuuvakuutus ei korvannut:

• Korjaaja ajoi auton nosturille ja sen jälkeen nosti sitä vahingoittaen autoa.
• Yritys suoritti ulkoseinän hiekkapuhallusta. Seinässä oli ikkunoita. Työn yhteydessä vahingoittuneiden ikkunoiden korjausta ei maksettu vastuuvakuutuksen perusteella, koska ikkunat olivat yrityksen huolehdittavana olevaa omaisuutta eli olisi tullut suojata riittävästi.
• Henkilö A oli auttamassa B:tä muutossa. A kantoi pöytälamppua, kompastui ja lamppu särkyi. Vahingon tapahtuessa lamppu oli A:n kuljetettavana, joten korvausta ei maksettu vastuuvakuutuksesta.

Edellä mainitun rajoitussäännön perusteena erityisesti yritysten osalta on, että kysymys on liiketoimintaan niin kiinteästi liittyvästä riskistä, ettei sitä tule kattaa vastuuvakuutuksin. Käsittelyn kohteena olevan omaisuuden vakuuttaminen lisäisi myös vakuutusyhtiön riskiä merkittävästi ja vaikuttaisi tätä kautta vakuutusmaksuihin. Eräillä huolto- ja korjausliikkeillä on kuitenkin mahdollisuus laajentaa vakuutusturvaansa erityyppisillä vakuutuksilla. Toisaalta yksityishenkilöiden osalta voidaan kysyä, onko rajoitus ymmärrettävissä vai suorastaan yllättävä ja ankara. Tuotteen virheestä johtuva vahinko Valmistavaa toimintaa harjoittavan yrityksen yleinen vastuuvakuutus ei korvaa toiselle toimitetun tuotteen tai valmisteen virheellisyydestä tai puutteellisista (käyttö)ohjeista aiheutunutta vahinkoa. Tätä riskiä voidaan kattaa erillisellä tuotevastuuvakuutuksella. Sopimukseen, sitoumukseen tai lupaukseen perustuva vastuu Vastuuvakuutuksista puhuttaessa jaotellaan vastuu sopimusvastuuseen ja rikkomusvastuuseen. Lähtökohtaisesti vakuutuksesta korvataan vain vahinko, josta vakuutuksenottaja on lain mukaan eli ilman sopimusta vahingonkorvausvelvollinen. Rajanveto on toisinaan vaikeaa. Rajoituksen tarkoituksena on sulkea yleisen vastuuvakuutuksen ulkopuolelle tilanteet, joissa vastuu perustuu yksinomaan osapuolten sopimukseen.

• Kesäasunnon omistajalla oli kaupungin kanssa sopimus vedentoimituksesta. Vesilaitos oli usean vuoden ajan pyydettäessä sulkenut asukkaiden tuloventtiilejä talvikaudeksi jäätymisen estämiseksi. Asentaja oli tälläkin kertaa luvannut käydä sulkemassa kylmilleen jäävän kesäasunnon vesiliitännän. Asentajan unohduksen johdosta vesijohto jäi sulkematta ja pakkasella johdot halkesivat. Vahingon katsottiin kuuluvan sopimusvastuun piiriin, eikä vastuuvakuutus korvannut.

Erityisissä varallisuusvastuuvakuutuksissa sopimusvastuu sisältyy vakuutukseen. Esimerkiksi kiinteistövälittäjän, tilintarkastajan tai muun asiantuntijapalvelun tuottajan mahdollisesti aiheuttama vahinko asiakkaalleen syntyy nimenomaan sopimukseen perustuvan toimeksiannon yhteydessä. Myös konsulttitoiminnalle on saatavilla omia vakuutuksiaan. Johtopäätökset Kokoavasti voidaan todeta, että vastuuvakuutuksen kattavuus ei aina ole sitä, mitä on ajatellut. Vastuuvakuutuksen ehdot on syytä käydä tarkoin läpi. On virhe luottaa siihen, että oman toiminnan ”jäännösriski” tulisi aina katetuksi vastuuvakuutuksella. Sopimussuhteissa toimittaessa huolellisesti laaditut sopimukset ovat myös keskeinen keino riskien rajoittamiseen.