Siirry sisältöön

Lainat osakeyhtiön lähipiirille

Nykyinen osakeyhtiölakimme (OYL) ei sisällä nimenomaisia säännöksiä edellytyksistä, joilla osakeyhtiö voi antaa lainaa sen lähipiiriin kuuluville tahoille. Nimenomaisten säännösten puuttuminen ei kuitenkaan tarkoita, että lähipiirilainojen antaminen olisi täysin yhtiöiden oman harkinnan varassa. Voimassa olevaa OYL:ia säädettäessä haluttiin korostaa yleisten periaatteiden merkitystä lain käytännön soveltamisessa. Lähipiirilainojen arviointi tarjoaakin selkeän esimerkin yleisten periaatteiden merkityksestä. Lähipiirilainojen osakeyhtiölain mukaisuutta arvioidaan tarkastelemalla etuuksien antamisen suhdetta yleisiin periaatteisiin, erityisesti voitontuottamistarkoitukseen ja osakkeenomistajien yhdenvertaisuuteen. Varojen jakaminen lähipiirille OYL:n 13 luvun 1 §:ssä luetellaan tavat, joilla yhtiön varoja voidaan jakaa osakkeenomistajille. Nämä ovat voitonjako ja varojen jako vapaan oman pääoman rahastosta, osakepääoman alentaminen, omien osakkeiden hankkiminen ja lunastaminen sekä yhtiön purkaminen ja rekisteristä poistaminen. Lisäksi lahjan antamisen edellytyksistä säädetään 13 luvun 8 §:ssä. Muu kuin edellä lueteltu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta on OYL:n mukaan laitonta varojenjakoa. Lähipiirillä tarkoitetaan OYL:ssa niitä, jotka pystyvät käyttämään yhtiöön nähden määräysvaltaa tai pystyvät käyttämään huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Tällaisille tahoille annetut lainat on tietyin edellytyksin ilmoitettava yhtiön toimintakertomuksessa. Lähipiirille annettava laina ei kuulu lain 13 luvun 1 §:ssä mainittuihin varojenjakotapoihin, joten tällaiselle liiketoimelle on oltava liiketaloudellinen peruste, jotta kyse ei olisi laittomasta varojenjaosta. On myös melko tavallista, että yhtiöt luovuttavat omaisuuttaan lähipiiriinsä kuuluvan tahon lainojen vakuudeksi. Tällaisia lähipiirivakuuksia ei yhtiöissä aina mielletä lainan annoksi lähipiirille, mutta yhtiöoikeudellisesti kyse on samasta ilmiöstä. Artikkelissa käytetään jäljempänä toiston välttämiseksi vain lähipiirilainan käsitettä, mutta on hyvä huomioida, että lähipiirivakuuksia arvioidaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin lähipiirilainoja. OYL:n lähtökohtana on, että yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Liiketaloudellisen perusteen vaatimus johtuukin nimenomaan voitontuottamistarkoituksesta: liiketapahtumalla katsotaan olevan liiketaloudellinen peruste, jos sen voidaan olettaa tuottavan voittoa. Yhtiön varojen vastikkeeton tai alihintainen luovuttaminen lähipiiriläiselle ei pääsääntöisesti tuota yhtiölle voittoa ja niinpä sellaiselle liiketoimelle ei yleensä ole löydettävissä liiketaloudellista perustetta. On vain harvoin yhtiön edun tai yhtiön toiminnan tarkoituksen mukaista lainata merkittäviä rahasummia omistajalle tai johdon jäsenelle. Liiketaloudellisesti perusteltavissa oleva lähipiirilaina Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että lähipiirilainasta on oltava yhtiölle jotakin hyötyä, jotta lainan antaminen ei riko lakia. Yhtiön saamaa hyötyä arvioitaessa ei yhtiöoikeudellisessa tarkastelussa käytetä samanlaisia kriteerejä kuin esimerkiksi vero-oikeudessa, jossa lähipiiriliiketoimilta edellytetään lähtökohtaisesti markkinaehtoisuutta. Lähipiirilainasta ei siten ole välttämättä maksettava käyvän korkotason mukaista korkoa. Osakeyhtiölakia koskevassa hallituksen esityksessä todetaan, että lähipiirilainat voivat olla sallittuja muun muassa konsernitilanteissa, jossa konserniyhtiö saa konsernikassaan tehdystä sijoituksesta itselleen hyötyä esimerkiksi vastaisen rahoituksen tai muun sellaisen edun muodossa. Liiketaloudellista perustetta arvioitaessa olennaista ei ole se, osoittautuuko liiketoimi jälkikäteen yhtiölle tappiolliseksi, vaan se, millä perusteella toimenpide tehtiin. Asiaa tarkastellaan päätöksentekijän näkökulmasta: olisiko lähipiiriliiketoimen päätöksen tekijöiden pitänyt tietää, ettei päätös ole liiketaloudellisesti perusteltu. Osakkeenomistajien yhdenvertaisuus OYL:n 13 luvun 6 §:n 4 momentin mukaan vapaata omaa pääomaa voidaan jakaa kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella myös muulla kuin edellä mainituilla 13 luvun 1 §:ssä luetelluilla laillisilla varojenjakotavoilla. Yksimieliset osakkeenomistajat voivat päättää esimerkiksi lähipiirilainan antamisesta jakokelpoisten varojen puitteissa myös ilman liiketaloudellista perustetta. Tällöinkin varojenjakoa rajoittaa vaatimus siitä, että jako ei saa vaarantaa yhtiön maksukykyä. Lähipiiriliiketoimen on täytettävä kokonaisuutena yhtiöoikeudellisten periaatteiden vaatimukset. Osakkeenomistajien yhdenvertaisuusperiaatteesta johtuu, että vaikka jollekin lähipiiriin kuuluvalle annettu laina sinällään näyttäisi täyttävän liiketaloudellisuuden vaatimuksen, saattaa laina olla osakeyhtiölain vastainen, mikäli se loukkaa osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta. Edellä todettiin, että yhtiölle lähipiirilainasta maksettavan koron ei tarvitse vastata käypää korkoa, mutta mikäli lainan saanut osakkeenomistaja saa alihinnoitellun lainan kautta perusteetonta etua muiden osakkeenomistajien kustannuksella, voi laina olla osakeyhtiölain vastainen. Annettaessa lähipiiriläiselle lainaa tai muuta etua yhtiöstä, on siten varmistuttava siitä, että tällainen liiketoimi edistää kaikkien osakkeenomistajien etua tasapuolisesti. Tämä ongelma on mahdollista poistaa myös hankkimalla liiketoimelle kaikkien osakkeenomistajien suostumus. Laittoman varojenjaon oikeusseuraamuksista Yhtiön elimen päätös, jonka täytäntöönpano tai muu noudattaminen johtaa yhtiön varojen laittomaan jakamiseen, on yleensä pätemätön. Yhtiöltä varoja laittomasti saanut on velvollinen palauttamaan näin saadut varat, jos saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää jakamisen tapahtuneen osakeyhtiölain vastaisesti. Laiton varojenjako voi synnyttää myös vahingonkorvausvastuun. Vahingonkorvausvastuuseen voivat joutua osakkeenomistajat, hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja, jos he ovat osallistuneet laitonta varojenjakoa koskevaan päätöksentekoon tai täytäntöönpanoon. Laittomasta varojenjaosta voi seurata myös rikosoikeudellinen rangaistus. OYL:n mukaan joka tahallaan osakkeenomistajan tai velkojien suojaa loukaten jakaa yhtiön varoja OYL:n säännösten vastaisesti, on tuomittava osakeyhtiörikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Aiheeseen liittyvät julkaisut