Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa

Uusi laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa astui voimaan 1.1.2020. Laki korvasi hallintolainkäyttölain. Uutta lakia sovelletaan haettaessa muutosta 31.12.2019 jälkeen tehtyyn päätökseen. Lakia sovelletaan yleisissä hallintotuomioistuimissa, joita ovat korkein hallinto-oikeus ja alueelliset hallinto-oikeudet. Oikeudenkäynti hallintoasioissa voi koskea esimerkiksi sosiaali- tai terveydenhuoltoa, verotusta, rakentamista, ympäristölupia tai julkisia hankintoja. Viranomaisella tarkoitetaan valtion virastoa ja laitosta. Viranomaisen päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus on sillä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Kuntalaissa säädetään valituksesta kunnallisen viranomaisen päätökseen. Hallintoriitaa koskeva hakemus on toimitettava hallinto-oikeudelle viiden vuoden kuluessa siitä, kun asia on tullut riitaiseksi. Hakemuksen tekijän on esitettävä selvitys siitä, milloin riidan kohteena oleva erimielisyys on alkanut. Oikeudenkäynti hallintotuomioistuimissa on pääosin kirjallista. Tarvittaessa kirjallista selvitystä täydennetään suullisella käsittelyllä. Uutuutena laissa on suullinen valmistelu. Aikaisemmassa laissa ei ollut säännöksiä ennen suullista käsittelyä järjestettävästä suullisesta valmistelusta. Merkittävä muutos aikaisempaan verrattuna koskee valitusta hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitus on mahdollinen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Hallitolainkäyttölaissa valitusoikeus oli vielä pääsääntö. Alkuperäisen hallintopäätöksen tehneellä viranomaisella on oikeus valittaa ensi asteen ratkaisusta ylempään oikeusasteeseen, jos hallintopäätöstä on ensi asteessa muutettu tai se on kumottu.