Lisenssillä liikevaihtoa liiketoimintaan

Yrityksen arvo määritetään perinteisesti tilinpäätöksestä ilmenevien lukujen pohjalta, mutta kehittyvän teknologian yhteiskunnassa pelkkä liikevaihto ei aina ole sopiva mittari varsinkaan uusien yritysten kohdalla. Yrityksen arvo voi perustua lukuisiin eri seikkoihin ja yhä useammin tämä seikka on jonkin päämäärähakuisen tuotekehityksen tulos, joka voi sisältää sekä digitaalisia että fyysisiä elementtejä. Yrityksen arvoksi tällainen tekijä muodostuu siksi, että kyse on luovan työn tuloksesta, jonka yritys omistaa ja jota se pyrkii käyttämään taloudellisen tuloksen tekemisessä parhaalla mahdollisella tavalla. IPR-strategialla on väliä Yrityksen omistamat IPR-oikeudet määrittävät sen viitekehyksen, jonka sisällä yritys voi käyttää kehittämäänsä teknologiaa kaupallisesti. Juridisesti on tosin täsmällisempää puhua luovan työn tuloksia suojaavista IPR-oikeuksista kuin tulosten perinteisestä omistamisesta. Tuotekehitystoimintaan liittyvistä IPR-oikeuksista tyypillisimpiä ovat patentit sekä tekijänoikeudet, joista jälkimmäinen suojaa perinteisten teosten lisäksi myös ohjelmistoja. Usein yrityksen arvo perustuukin näiden tekijöiden yhdistelmään liittyvään odotusarvoon. Yrityksissä syntyy paljon muitakin tuloksia kuin julkisen läpimurron tekeviä innovaatioita ja suurin osa tuloksista syntyy täsmällisen tarveharkinnan ja siihen perustuvan tuotekehityspanostuksen seurauksena. Hyödylliseksi osoittautuva tulos voi syntyä myös vahingossa, mutta yhteinen nimittäjä molemmille on se, että tulosten kaupalliseen hyödyntämiseen tarvitaan toimiva IPR-strategia, jossa on huomioitu globaalin markkinan luomat haasteet ja mahdollisuudet. Mihin lisensoinnilla pyritään? Lisenssillä tarkoitetaan oikeudenhaltijan myöntämää oikeutta käyttää IPR-oikeutta elinkeinotoiminnassa. Taitava lisensointi mahdollistaa patentin tai muun oikeuden tuoman yksinoikeuden monistamisen lähes rajattomasti, mikäli tuote on luonteeltaan siihen sopiva. Kalliin ja aikaa vievän tutkimus- ja kehitystyön vastapainoksi tuotteet pyritäänkin usein saamaan skaalautuviksi. Tällöin niitä voidaan monistaa asiakaskuntaan ilman tuotantokulujen olennaista kasvamista tai, jos kyse on ohjelmistosta, sitä pystytään laajentamaan tai parantamaan ohjelmiston toiminnallisuuden siitä kärsimättä. Parhaassa tapauksessa yritys voi onnistua jalostamaan tuotevalikoimansa sellaiseksi, että yrityksen tärkein tehtävä on ainoastaan valvoa järjestelmiään ja myöntämiään oikeuksia sekä niistä tilitettäviä lisenssimaksuja eli rojalteja. Erilaisia lisenssejä annetaan perinteisesti esimerkiksi silloin, kun oikeudenhaltija ei halua tai kykene vastaamaan tuotantoon- ja markkinointiin liittyvistä kuluista ja riskeistä vaan siirtää ne suosiolla kolmannelle. Uuden tuotteen saaminen markkinoille on yleensä sekä hidasta että kallista ja tehtävä kannattaakin usein ulkoistaa sellaiselle taholle, jolla on tarvittavia myynti- ja markkinointikanavia tai joka voi saada lisenssillä teknologiaetua kilpailijoihinsa nähden. Lisenssinsaajan markkinointikanavien avulla tuotteen käyttökelpoisuus tulee testattua ja lisenssisopimuksella mahdolliset tuotot voidaan jakaa siten, että sopimus hyödyttää molempia osapuolia. Varhaisen vaiheen lisenssisopimusta voidaankin ajatella lisenssinsaajan kannalta eräänlaisena optiona, jossa hinta jää riippumaan lisenssinsaajan onnistumisesta. Lisenssinantajalle tilitettävien rojaltien kun on tapana olla sitä pienempiä, mitä vähemmän tuotetta on todellisuudessa saatettu onnistuneesti markkinoille tai mitä suurempi teknologiariski tuotteeseen liittyy lisenssisopimusta tehtäessä. Lisenssisopimus – oikeuksia vai rajoituksia? Lisenssisopimuksessa tärkeintä on määrittää lisenssinsaajan käyttöoikeuden laajuudet tarkasti. Käyttöoikeuksia ja -kieltoja voidaan asettaa lähes rajattomin mahdollisuuksin, mutta jossain tilanteessa täysin rajoittamaton ja maailmanlaajuinen lisenssi voi olla perusteltu. Kun kyse on skaalautuvan tuotteen lisensoinnista, on kuitenkin yleensä järkevää asettaa lisenssille maantieteellisiä tai vaikka tiettyyn liiketoiminta-alaan liittyviä rajoituksia. Erittäin tärkeää on myös kontrolloida lisenssinsaajan yksinoikeus tai mahdollisuudet siirtää tai alilisensoida saamaansa oikeutta eteenpäin. Jos lisenssinsaaja saa oikeuden käyttää ohjelmistoa tai järjestelmää omassa toiminnassaan, on syytä sopia myös lisenssinsaajan oikeudesta muuttaa tai jatkokehittää lisenssin kohdetta. Yhtä olennaista on sopia siitä, mitä tapahtuu lisenssinsaajan itse tekemälle mutta lisenssinantajan suojattua oikeutta käyttämällä syntyneelle uudelle tiedolle tai IPR-oikeudelle. Koska lisenssinsaaja yleensä maksaa saamastaan lisenssioikeudesta, se yleensä myös edellyttää, että se voi käyttää lisenssin kohdetta kaupallisesti loukkaamatta kenenkään ulkopuolisen IPR-oikeuksia. Lisenssinantaja joutuukin usein vakuuttamaan, että käyttäessään lisenssiä lisenssinsaaja ei riko kolmannen oikeutta. Koska kukaan ei voi myöntää toiselle parempaa oikeutta kuin itsellä on, tulee lisenssinantajan oman vastuunsa rajoittamiseksi tuntea omat oikeutensa tarkkaan. Päämääränä kaikkien hyötyminen Uutta teknologiaa pyritään usein kaupallistamaan potentiaalisten asiakkaiden kanssa toteutettavien pilottiprojektien kautta. Tällaisissa projekteissa tuotteita käytetään osana asiakkaan liiketoimintaa kokeilumielessä, jolloin sekä tuotteen kehittäjä että mahdollinen asiakas saavat käytännön tietoa tuotteen toimivuudesta ja markkina-arvosta ja kehittäjä saa markkinoinnissa arvokkaan referenssiasiakkaan. Tällainen projekti voi olla tuotteen kehittäjälle arvokas käyttökokemus ja edistää tuotteen tunnettavuutta markkinoilla, mutta valitettavan usein kiireessä tehty sopimus johtaa siihen, että projektissa mukana ollut ja siihen panostanut asiakas saakin liian kattavan oikeuden tuotteen ja siihen liittyvän IPR:n käyttämiseen markkinoilla. Tämä voi viedä tuotteen kehittäneeltä yritykseltä koko sen arvon. Oikein käytettynä lisenssi on tehokas ja joustava väline, jolla sekä lisenssinantaja että lisenssinsaaja voivat menestyksekkäästi hyödyntää tuotetta. Lisenssisopimuksen ehtojen kanssa on kuitenkin oltava erityisen tarkkana ja asianajajan tai muun asiantuntijan käyttäminen on suositeltavaa.