Siirry sisältöön

Määräaikaiset sähkösopimukset – ei kohtuutonta sitovuutta

Kuluttajariitalautakunta on kesällä antamassaan päätöksessä arvioinut asiakkaan oikeutta vapautua määräaikaisesta sopimuksesta. Päätös on suositus riidassa.

Määräaikaisessa sopimuksessa on kysymys omaisuuden perustuslainsuojasta
Päätös, joka koski määräaikaisen kahden vuoden sähkösopimuksen sitovuutta on oikeudellisesti mielenkiintoinen. Sähkömarkkinalain mukaan ei määräaikaisten sopimusten ehtoja voida juurikaan muuttaa, mutta lautakunnan mukaan niitä pitäisi silti voida kohtuullistaa. Lautakunta katsoi ratkaisukäytäntöönsä sähkön siirtohinnoista perustuen, ettei korotus saisi vaikuttaa kuluttajaan vuositasolla 150 euroa enempää tai ylittää 15 %. Vertailuun otettaisiin samanlaiset sopimukset sillä hetkellä, kun aikaisempi sopimus alkaa vaikuttaa kalliilta ja muutosta vuositasolla voidaan arvioida.

Energiayhtiöiden mielestä suositusta ei voi noudattaa, koska myyntihinnat perustuvat sähkön tukkumarkkinahintoihin.

Sähkönmyynnissä ei ole kysymys monopolitoiminnasta toisin kuin sähkönjakelussa. Vaikka kysymys lautakunnan mukaan on elinkeinonharjoittajan liiketoimintariskistä, ei sellaiseen voi kuulua taannehtivat sopimusmuutokset.

Oli myös hämmästyttävää, ettei asiassa näytä olleen esillä perustuslakivaliokunnan lausunto maaliskuulta 2023. Kysymys oli vaaleja edeltävästä politiikasta, kun valiokunta käsitteli takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä pidennystä sähkölaskujen eräpäiviin. Esillä oli sopimusvapaus, jota koskee omaisuuden perustuslainsuoja. Valiokunnan kannan mukaan ehdotetun sääntelyn arvioinnin kannalta oli merkityksellistä, ettei siinä ollut kysymys laskujen määrästä vaan eräpäivästä.

Kun eräpäivän siirron kustannuksia ei pidetty kohtuuttomina, voisi tästä perustellusti ennakoida, että perustuslakivaliokunta katsoisi sitovien sopimusten muutoin nauttivan omaisuuden perustuslain suojaa.


Aiheeseen liittyvät julkaisut