Miksi hallinnanjakosopimus on hyödyllinen?
Sen lisäksi, että kiinteistön hallinnanjakosopimus antaa kiinteistön yhteisomistajille mahdollisuuden sopia joustavasti kiinteistön hallinnasta ja käytöstä, turvaa se kiinteistön yhteisomistajan oikeuksia mahdollisessa ristiriitatilanteessa tai kiinteistön osaomistajan vaihtuessa.
Hallinnanjakosopimuksella määrätään tavallisesti kiinteistön yhteisomistajien hallinta-alueet, joita kukin yhteisomistaja hallitsee sekä mahdollisesti yhteiskäyttöalueet. Tämän lisäksi hallinnanjakosopimuksessa kannattaa sopia esimerkiksi rakennusoikeuden jakautumisesta, kiinteistön ja siellä mahdollisesti olevien rakennusten huollosta ja kunnossapidosta, kustannusten jakautumisesta sekä menettelystä, mikäli vastuita laiminlyödään. Hallinnanjakosopimuksella voidaan myös sopia ajoyhteyksistä sekä järjestää rasitetyyppisiä oikeuksia hallinta-alueiden välillä. Muun muassa näistä asioista sopimalla helpotetaan kiinteistön käytön ja hallinnan käytännön järjestelyjä ja ehkäistään mahdollisia kiistoja.
Joustava ratkaisu erilaisiin tilanteisiin
Hallinnanjakosopimus on mahdollinen hyvin erilaisissa kiinteistöratkaisuissa. Esimerkiksi kun rakennetaan korttelialueita vaiheittain ja yhtiöittäin, on hallinnanjakosopimuksella suuri merkitys erityisesti kiinteistölle asemakaavassa vahvistetun rakennusoikeuden jakautumisen, mahdollisten yhteisten alueiden kunnossapidon ja kulkuväylien järjestämisen kannalta.
Paritalotontit soveltuvat myös hallinnanjakosopimuksella suunniteltaviin kiinteistöratkaisuihin, jolloin kyse ei ole asunto-osakeyhtiömuotoisesta ratkaisusta, jota määrittelee yhtiöjärjestys, vaan kiinteistön hallinnasta ja käytöstä sovitaan hallinnanjakosopimuksella. Paritalotontin hallinnanjakosopimuksessa sovitaan yleensä siitä, että kumpikin osapuoli käyttää ja hallitsee omaa puoltaan tontista, vaikka omistus olisikin jaettu tasan kiinteistön kokonaisuuteen.
Hallinnanjakosopimuksen kirjaaminen tuo turvaa
Hallinnanjakosopimuksen kirjaaminen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin tuo oikeudellisen suojan, joka takaa sopimuksen sitovuuden kiinteistön omistajuuden vaihtuessa.
Lisäksi, jos kiinteistön yhteisomistajat eivät ole jakaneet kiinteistön hallintaa hallinnanjakosopimuksella, osaomistajien mahdolliset velkakiinnitykset rasittavat koko kiinteistöä. Kun hallinnanjakosopimus on tehty ja se on asianmukaisesti kirjattu, koko kiinteistöä ei ole mahdollista ulosmitata yhden osaomistajan velasta. Näin ollen, jos kiinteistön osaomistaja joutuisi maksuvaikeuksiin, ja hänelle tehtäisiin ulosmittaus, voidaan ulosmittaus kohdistaa ainoastaan velallisen omistamaan ja hallitsemaan osaan kiinteistöstä.
Anniriina Rantanen