Milloin kannattaa hakea verohallinnolta ennakkoratkaisua?

Anni Laukkanen

Artikkelit

07.10.2021

Ennakkoratkaisun hakeminen Verohallinnolta tarkoittaa käytännössä sitä, että Verohallinto sitoo kätensä siltä ennakkoratkaisuhakemuksessa kysytyn yksittäisen asian verokäsittelyn osalta. Lähtökohtaisesti Verohallinnolle voi esittää ennakkoratkaisukysymyksiä verotuksen saralla lähes mistä tahansa, kuten yhtiön tuloverotuksesta, varainsiirtoverotuksesta taikka luonnollisen henkilön lahjaverotuksesta. Verovelvollinen, jonka verotusta asia koskee ja jolle määrättävään veroon ratkaisulla on välitön vaikutus, on oikeutettu esittämään verottajalle ennakkoratkaisukysymyksiä.

Tavallisimmin ennakkoratkaisua haetaan esimerkiksi suunniteltujen yritysjärjestelyjen veroneutraalisuudesta, sukupolvenvaihdoshuojennusten soveltumisesta taikka siitä, ovatko yhtiön omistamat osakkeet käyttöomaisuutta ja tietyin edellytyksin verovapaasti luovutettavissa. Verohallinto voi ennakkoratkaisussa ottaa kantaa myös yhtiön osakkeen arvostamiseen ja antaa näkemyksensä osakkeen käyvästä arvosta. Esimerkinomainen Verohallinnolle esitettävä kysymys voisi olla, sovelletaanko hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa toteutettavaan osittaisjakautumiseen elinkeinoverolain jakautumissäännöstä, jolloin osittaisjakautumisesta ei aiheudu välittömiä veroseuraamuksia. Hakemuksen sisältö rakennetaan siten, että Verohallinnolla on paras mahdollinen tieto arvioida tilanne verosäännösten soveltumisen näkökulmasta.

Hakemusprosessista
Ennakkoratkaisun hakeminen on erityisen hyvä keino varmistua etukäteen siitä, onko tiettyyn toimenpiteeseen järkevää ryhtyä. Hakemusprosessiin on syytä varata muutamia kuukausia aikaa, sillä hakemusten käsittely ja ratkaisun saaminen voivat kestää 1-2 kuukauttakin. Lisäksi ratkaisun saamisen jälkeen on syytä odotella vielä kuukausi ennen toimenpiteisiin ryhtymistä, sillä veronsaajalla on mahdollisuus hakea muutosta Verohallinnon antamaan ennakkoratkaisuun.

Käytännössä hakemuksessa kuvataan yhtiön tai henkilön tilanne mahdollisimman selkeästi kysyttävän kysymyksen osalta, ja luonnollisesti ennakkoratkaisua on järkevintä lähteä hakemaan tilanteissa, joissa odotusarvo on saada positiivinen ratkaisu.

Tunnista tilanteet
Ennakkoratkaisun hakemisella voidaan varmistua yrityksen eduksi merkittäviä veroseuraamuksia muutoin aiheuttavien järjestelyjen verokohtelusta. Onkin hyvä ajoittain pysähtyä myös analysoimaan yritystoimintaa, ja erityisesti sitä, missä asemassa yhtiö ja sen eri toiminnot ovat verotuksellisesti. Yhtiön tulevaisuuden kasvunäkymät saattavat antaa aihetta pohtia liiketoimintojen uudelleen järjestelyä. Ajatuksissa saattaa siintää myös yrityksen myynti, mutta potentiaaliset ostajat näkevät vain osan yhtiön varoista kiinnostavana.

Pitkään yhtiön omistuksessa olleiden osakkeiden myynnistä aiheutuvat veroseuraamukset saattavat myös jarrutella omaisuuden myymistä, jollei osakeomistuksen todellista luonnetta ole tarkemmin pohdittu. Erityisesti yhtiön erilaisten menojen vähennyskelpoisuutta, luovutusten veronalaisuutta taikka kokonaisten järjestelyjen toteuttamista on syytä arvioida, sillä verokäsittelyn varmistaminen saattaa mahdollistaa erittäin verotehokkaiden ratkaisujen hyödyntämisen.

Arvioi intressisi
Luonnollisesti kaikista pohdituttavista järjestelyistä ei ole järkevää hakea ennakkoratkaisua. Ennakkoratkaisun hakemiseen kuluu aikaa ja siitä aiheutuu kustannuksiakin, jolloin onkin syytä kartoittaa suunnitteilla olevan järjestelyn, yksittäisen luovutuksen taikka tietyn menon verokäsittelyyn liittyviä riskejä. Ensinnäkin voidaan pohtia, kuinka suuri verohyöty tietyn järjestelyn toteuttamisesta voisi yritykselle muodostua. Samassa yhteydessä voidaan pohtia, mitä tulkinnallisia verokysymyksiä järjestelyn toteuttamiseen liittyy ja arvioida veroriskien realisoitumisen todennäköisyyttä.
Yhtenä kokonaisuutena voidaan myös nostaa verotukselliset sanktiot, joiden johdosta ennakkoratkaisua voi tietyissä tapauksissa olla järkevää hakea. Yhtiö saattaakin olla tilanteessa, jossa se ei ole varma tietyn menon verokäsittelystä yhtiön tuloverotuksessa. Epävarmuus menon verokäsittelystä taas muodostaa riskin sanktiolle eli veronkorotuksen määräämiselle.

Yhtiön vastuulla on antaa vuosittain tuloveroilmoitus, ja tietojen paikkansa pitävyys ja oikeellisuus on myös lähtökohtaisesti yhtiön vastuulla. Verohallinto määrää hyvinkin kaavamaisesti veronkorotuksia, mikäli jokin tieto on annettu virheellisenä ja tietty vähennyskelpoiseksi ilmoitettu menoerä tosiasiassa katsotaan vähennyskelvottomaksi. Mitä suuremmista summista on kyse, sitä suurempi veronkorotuskin on. Edelleen mitä suuremmista summista on kyse, sitä kustannustehokkaampaa on hakea ennakkoratkaisua, kuin jättää arvailun varaan, miten käy.

Asiantuntija apunasi
Verolainsäädännön osalta lainsäätäjän erityinen haaste on laatia sellaisia verosäännöksiä, jotka soveltuvat myös käytännön liike-elämän muuntuvaan maailmaan. Yritysten liiketoimintaan liittyviä asioita ja nyt puheena olevia ennakkoratkaisuhakemuksia saattaa myös Verohallinnossa käsitellä sellainen valtion virkamies, jolla ei välttämättä ole kosketuspintaa käytännön liiketoimintaan. Hakemuksen käsittelijän voi olla hankalaa ymmärtää yhtiön liiketoiminnallista puolta.

Asianajotoimistossamme työskentelemme läheisesti asiakkaidemme liiketoiminnan rajapinnassa, ja ymmärrys liiketoiminnasta on asiakassuhteessa avainasemassa. Työmme keskeinen sisältö on kuitenkin toimia asiantuntijoina ja osata soveltaa kiperiäkin tilanteita aiheuttavia verosäännöksiä. Ennakkoratkaisuhakemusten laadinnassa asiantuntija-apua onkin luontevaa hyödyntää, sillä toimimme ikään kuin tulkkeina verovelvollisen ja veroviranomaisen välillä – selvittäen Verohallinnolle yhtiön liiketoiminnan luonnetta hakemuksessa keskeisten verosäännösten sisältöä silmällä pitäen.