Milloin osakeyhtiön hallituksen jäsen on esteellinen?

Mikäli esteellinen hallituksen jäsen osallistuu päätöksentekoon, saattaa seurauksena olla päätöksen pätemättömyys. Tämän vuoksi esteellisyystilanne täytyy tunnistaa ja olla tuolloin osallistumatta päätöksentekomenettelyyn. Hallituksen jäsenen tulee toimessaan huolellisesti edistää yhtiön etua. Velvollisuus kohdistuu sekä yhtiöön että sen kaikkiin osakkeenomistajiin, ei erikseen yksittäiseen osakkeenomistajaan. Esteellisyyssäännösten tarkoituksena on taata hallituksen jäsenten riippumaton toiminta ja mikäli tällainen riippumattomuus vaarantuu, tulee hallituksen jäsenen pidättäytyä osallistumisesta päätöksentekoon. Milloin olet esteellinen? Kun hallitus käsittelee jäsenensä ja yhtiön välistä sopimusta, on hallituksen jäsen esteellinen osallistumaan käsittelyyn. Myös silloin, kun yhtiön ja kolmannen välisestä sopimuksesta on kysymys, on esteellisyystilanne olemassa, jos hallituksen jäsenellä on odotettavissa olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa yhtiön edun kanssa. Sopimuksen lisäksi myös muun tyyppinen oikeustoimi, kuten oikeudenkäynti, optio-oikeuden käyttäminen tms. missä oma etu on ristiriidassa yhtiön edun kanssa, rinnastuu tällaiseen tilanteeseen. Ristiriidan ei tarvitse olla edes todellinen, riittää, että se on mahdollinen, mikä jo tuolloin vaarantaa puolueettomuuden. Julkisuudessa keskustelu tämän tyyppisistä tilanteista on lisääntynyt huomattavasti ja yhä useammin edellytetään, että etuudet laajennetaan myös lähipiiriin ja jopa siihen, mikäli tilanne sivullisen näkökulmasta saattaisi näyttää siltä, että riippumattomuutta ei ole. Henkilökohtainen etu tai sen todennäköisyys perustaa siis esteellisyyden. Mitä esteellinen hallituksen jäsen ei saa tehdä? Esteellisyys tarkoittaa sitä, että jäsenellä ei tuolloin ole asiassa puhe-, ehdotuksenteko- tai äänioikeutta. Myös toimiminen hallituksen puheenjohtajana on tuolloin kielletty. Hallitus voi kuitenkin sallia esteellisen käyttää puheenvuoroja ja lojaliteettivelvollisuus yhtiötä kohtaan merkitsee sitä, että mikäli esteellinen jäsen havaitsee, että muilla hallituksen jäsenillä ei ole oikeita tai riittäviä tietoja asiassa, jossa hän on esteellinen, hänen on kuitenkin saatettava oikeat, asiaan vaikuttavat tietonsa muiden päätöksentekijöiden tietoon. Mikäli varajäsen osallistuu päätöksentekoon kyseisessä tilanteessa, koskevat samat esteellisyyssäännöt myös häntä. Yhtiökokouksen merkitys Saattaa syntyä tilanne, että useammat hallituksen jäsenet ovat esteellisiä niin, että hallitus ei enää tämän vuoksi ole päätösvaltainen. Tuolloin käsiteltävä asia on saatettava yhtiökokouksen ratkaistavaksi. Yhtiökokous voi hyväksyä esteellisen hallituksen jäsenen tekemän oikeustoimen, jolloin esteellisyys menettää merkityksensä. Yhtiökokous voi myös oikeuttaa esteellisen hallituksen jäsenen panemaan täytäntöön sellaisen päätöksen, johon jäsen ei oman esteellisyytensä vuoksi muutoin olisi voinut ryhtyä. Yhteenveto Hyvään hallintotapaan kuuluu, että hallituksen jäsen tiedostaa tilanteet, jolloin esteellisyys estää osallistumasta päätöksentekoon. Usein on niin, että mikäli tuntee olevansa esteellinen, on myös sitä. Tämä ei silti tarkoita sitä, että epämiellyttävien päätöksentekotilanteiden välttämiseksi keksitään esteellisyysperusteita, jotta voitaisiin välttyä kiusalliselta tilanteelta. Lojaliteettivelvollisuus yhtiötä kohtaan kieltää tällaisen menettelyn. Terve järki yhdistettynä normaaliin varovaisuuteen ovat paras työkalu näissä tilanteissa.