Siirry sisältöön

Mitä parvekkeella saa tehdä?

Asunto-osakeyhtiössä asuessaan saattaa ajatella, että jos huoneistoon kuuluu oma parveke, saa parvekkeella viettää haluamaansa elämää. Viimeaikoina suhteellisen paljon on puhuttanut parvekkeilla tupakointi ja sen kieltäminen sekä parvekkeilla tehtävät erilaiset asukkaan muutostyöt.  Saako parvekkeella tupakoida tai saako sinne asentaa ilmalämpöpumpun tai tehdä muita haluamiaan muutoksia? Parveketupakointikielto tuli mahdolliseksi 1.1.2017 Tupakkalain (29.6.2016/549) 78 §:n mukaisesti asuntoyhteisö saa kieltää tupakoinnin asuntoyhteisön hallitsemissa yhteisissä ulkotiloissa rakennuksen sisäänkäyntien ja ilmanottoaukkojen läheisyydessä, lasten leikkialueella ja yhteisillä parvekkeilla. Tupakointikiellon asettaminen myös osakkeenomistajan hallinnassa olevalle omalle parvekkeelle on mahdollista, mutta se edellyttää asunto-osakeyhtiön päätöksen lisäksi kunnalta tupakointikiellon määräämistä. Kunnan on määrättävä tupakointikielto hakemuksessa tarkoitettuihin tiloihin, jos tiloista voi esimerkiksi niiden rakenteiden tai muiden olosuhteiden johdosta kulkeutua tupakansavua toiselle parvekkeelle, toiseen huoneistoon kuuluvan ulkotilan oleskelualueelle tai toisen huoneiston sisätiloihin. Huoneiston haltijaa on kuultava ennen kiellon asettamista, mutta vastustamisella ei automaattisesti ole kiellon estävää vaikutusta. Sanomattakin lienee selvää, että jos huoneistojen parvekkeet esimerkiksi sijaitsevat lähellä toisiaan, seuraa tupakoinnista välttämättä savun kulkeutuminen myös toiselle parvekkeelle. Kiellon saaminen parvekkeelle on siis ilmeisesti huomattavasti helpompaa kuin aiemmin, koska ennen kiellon asettaminen myös ulkotiloihin edellytti terveyshaitan todentamista. Parvekkeita koskeva osuus tupakkalaista tuli voimaan tämän vuoden alussa. Nähtäväksi jää, kuinka paljon hakemuksia kunnille tehdään ja toisaalta, kuinka helposti naapurin omalla parvekkeella sauhuttelun saa loppumaan. Saako parvekkeelle asentaa ilmalämpöpumpun? Tupakoinnin rajoittamisen voi hyvin ymmärtää. Vaikeammin on hyväksyttävissä ajatus, jonka mukaan parvekkeella ei saisi tehdä muutostöitä, jotka ovat luonteeltaan verrattavissa muutostöihin, joita asukkaalla on perinteisesti ollut oikeus tehdä huoneiston sisällä. Huoneistojen sisäpuolisilla muutoksilla tarkoitetaan esimerkiksi huoneiston väliseinien paikkojen muuttamista tai saunan ja kylpyhuoneen rakentamista huoneistoon. Korkein oikeus on katsonut ratkaisussaan KKO 2183/14.10.2013 (ei ennakkopäätös), että osakkeenomistajalla ei ollut oikeutta asentaa huoneistoonsa kuuluvalle parvekkeelle ilmalämpöpumppua. Ratkaisun perustelut kiteytyivät pitkälti siihen, oliko parveke yhtiöjärjestyksessä määrätty kuuluvaksi kyseiselle huoneistolle. Näin ei tapauksessa ollut. Sovellettavaksi tuli aiemmin voimassa ollut asunto-osakeyhtiölaki (809/1991), jossa ei ollut säännöksiä siitä, kuuluuko huoneiston oma parveke osakkeenomistajan hallintaan, mikäli asiasta ei ole yhtiöjärjestyksessä määrätty. Nykyisen asunto-osakeyhtiölain (22.12.2009/1599) mukaan osakehuoneistoon kuuluu sellainen parveke, jolle on kulkuyhteys vain osakehuoneiston kautta. Toisaalta keskeiseksi KKO:n ratkaisemassa tapauksessa tuli sen arvioiminen, onko sillä merkitystä muutostyöoikeuteen, perustuuko kyseinen hallintaoikeus yhtiöjärjestysmääräykseen vai ”ainoastaan” tosiasialliseen hallintaan. Korkein oikeus katsoi, ettei lain sanamuodon ja oikeuskäytännön perusteella pelkästä osakkeenomistajan tosiasiallisesta hallinnasta seuraa oikeutta muutostöihin, eikä sen johdosta osakkeenomistajalla voinut olla muutostyöoikeutta parvekkeen ja sen kohdalla olevan ulkoseinän osalta. Nyt, kun laissa on selkeästi ilmaistu parvekkeen kuuluvan osakashallintaan, on arvioitava, millainen muutostyöoikeus osakkaalla parvekkeella on. Asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 1 §:n mukaan osakkeenomistajalla on oikeus tehdä kustannuksellaan muutostöitä osakehuoneistossa. Lain 5 luvun 3 §:n mukaan yhtiö tai toinen osakkeenomistaja voi asettaa muutostyölle ehtoja, jos työ voi vahingoittaa rakennusta tai aiheuttaa muuta haittaa yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle. Yhtiö tai toinen osakkeenomistaja voi myös kieltää muutostyön, jos työn suorittaminen olisi kohtuutonta, kun otetaan huomioon aiheutuvan haitan määrä ja osakkeenomistajalle koituva hyöty. Jotta yhtiöllä tai toisella osakkeenomistajalla olisi oikeus kieltää ilmalämpöpumpun asentaminen, tulisi asentamisesta aiheutuva haitta osoittaa, jonka lisäksi haitan määrän olisi oltava kohtuuton. Haitaksi voitaneen esittää ainakin rakennustekniset tai esteettiset syyt. Ilmalämpöpumpun asentamiseksi parvekkeelle osakkeenomistajan on yleensä tehtävä asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvaan seinään reikä. Kyse on siitä, että ilmalämpöpumpun sisäyksikkö asennetaan asuntoon sisälle, ulkoyksikkö taas asunnon ulkopuolelle ulkoilmaan, eli kerrostalossa tavallisesti parvekkeelle. Asunto-osakeyhtiön ulkoseinä ei kuulu osakkeenomistajan hallintaan. Sen kunnossapitovastuu kuuluu lisäksi asunto-osakeyhtiölle. On katsottu, että näihin syihin vedoten, olisi asunto-osakeyhtiöllä mahdollisuus kieltää ilmalämpöpumpun asentaminen parvekkeelle. Ajatusta on syytä viedä hieman pidemmälle. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että esimerkiksi saunan ja kylpyhuoneen rakentaminen huoneistoon on sallittava sellaisiinkin tiloihin, missä niitä ei ole aiemmin ollut, mikäli se voidaan tehdä aiheuttamatta laissa tarkoitettua haittaa. Saunan ja kylpyhuoneen rakentaminen tarkoittanee myös koskemista yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluviin rakenteisiin. Kosteita tiloja ei voi rakentaa esimerkiksi ilman lattiakaivoja ja riittävää ilmanvaihtoa ja niiden toteuttaminen tarkoittaa väistämättä koskemista myös yhtiön rakenteisiin. Millä logiikalla ulkoseinään tehtävä reikä eroaisi tästä? Mikäli reikä tehdään kaiken kaikkiaan asianmukaisesti ja esimerkiksi eristetään kunnolla, on vaikea kuvitella tilannetta, jossa reiästä olisi sellaista haittaa asunto-osakeyhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle, että se mahdollistaisi asennuksen kieltämisen.

Aiheeseen liittyvät julkaisut