Mitä teen, kun asiakas ei maksa laskua?

Kun asiakas ei maksa laskua eikä noteeraa maksukehotustakaan, yrittäjä kääntyy usein perintätoimiston puoleen. Se onkin järkevintä silloin, jos maksamatta jäänyt saatava on kymppejä tai satasia, mutta isompien saatavien perinnässä yrittäjän kannattaa harkita myös asianajotoimiston puoleen kääntymistä. Näin on erityisesti silloin, kun asiakas on riitauttanut saatavan tai voidaan muuten ennakoida, että kysymys ei ole pelkästään asiakkaan maksukyvyttömyydestä. Joissakin tapauksissa voi olla tarpeen hakea myös velallisasiakkaan omaisuuden takavarikkoa tai muuta turvaamistointa saatavan perimisen onnistumisen turvaamiseksi. Tällöin asianajotoimisto on luonnollinen valinta. Asianajotoimistolla on samat oikeudet saatavan perimiseen kuin perintätoimistolla ja asianajotoimiston käyttäminen voi usein olla perintätoimistoakin tehokkaampi pelote, koska asiakas tietää silloin, että asioita hoitavalla taholla on tarvittaessa valmius myös riitaiseen oikeudenkäyntiin. Käynnistämme perintätoimenpiteet yleensä lähettämällä velalliselle perintäkirjeen. Se tehoaa asiakkaan omaa lähestymistä paremmin yleensä jo siitä syystä, että se on signaali siitä, että velkoja on tosissaan, koska se on kääntynyt asianajotoimiston puoleen. Jos suoritus saadaan kirjeen perusteella, edellytämme luonnollisesti velallisen maksavan myös toimistomme perintäkulut eli asiakkaallemme ei tässä tapauksessa koidu saatavan perinnästä kuluja. Jos saatavaan ei saada kirjeellä suoritusta, annamme asiakkaallemme suosituksen siitä, kannattaako saatavaa lähetä perimään tuomioistuimen kautta. Asiaan vaikuttavat velallisen mahdolliset maksuhäiriöt tai muut tiedot taloudellisesta tilasta, saatavan määrä sekä riitaisissa tapauksissa ennusteemme siitä, kumpi osapuoli olisi oikeudessa vahvoilla. Asiakkaamme voi luonnollisesti pyytää myös arvion toimistomme asianajokulujen määrästä. Tuomioistuinperinnässä laadimme asiakkaan puolesta haastehakemuksen, joka tarkoittaa kirjelmää, jossa esitetään asiakkaamme vaatimukset ja niiden perusteet. Tuomioistuin antaa haastehakemuksen tiedoksi velalliselle ja samalla velalliselle annetaan määräaika kirjallisen vastauksen antamiselle. Mikäli vastausta ei anneta, käräjäoikeus antaa asiakkaamme hyväksi ns. yksipuolisen tuomion, jossa velallinen velvoitetaan maksamaan velkansa haastehakemuksessa vaaditun mukaisesti korkoineen ja kuluineen. Yksipuolinen tuomio toimitetaan ulosottoviranomaiselle, joka antaa tuomion tiedoksi velalliselle ja selvittää, onko velallisella ulosmitattavaa tuloa tai varallisuutta. Ulosottoviranomainen voi tehdä velallisen kanssa myös maksusopimuksia. Jos velallinen antaa käräjäoikeudelle kirjallisen vastauksen ja vastustaa asiakkaamme vaatimuksia, asia siirretään suulliseen käsittelyyn, joka alkaa valmisteluistunnolla. Valmisteluistunnossa käydään läpi vaatimuksen perusteet ja nimetään asiassa esitettävä todistelu. Pääkäsittely pyritään järjestämään kahden viikon kuluessa valmisteluistunnosta. Pääkäsittelyssä kuullaan mahdolliset todistajat ja jätetään asia päätettäväksi. Käräjäoikeuden tuomio saadaan yleensä kahden viikon kuluessa pääkäsittelystä. Tämä tuomio voidaan yksipuolisen tuomion tavoin toimittaa ulosottoviranomaiselle, mutta se ei voi tilittää mahdollisesti kertyviä varoja asiakkaallemme ennen kuin käräjäoikeuden tuomio tulee lainvoimaiseksi. Asian käräjäoikeudessa hävinneellä osapuolella on pääsääntöisesti oikeus valittaa asiasta hovioikeuteen. Ulosottoa tehokkaampi tapa maksun saamiseksi voi olla konkurssiuhkaisen maksukehotuksen tiedoksi antaminen velalliselle. Tämä edellyttää sitä, että velallista vastaan on saatu käräjäoikeuden tuomio ja sitä, että kysymyksessä on yritystoimintaa harjoittava velallinen. Mikäli konkurssiuhkainen maksukehotuskaan ei tehoa, viime kädessä voidaan turvautua konkurssihakemuksen vireille saattamiseen. Asianajotoimistoon kannattaa siis olla yhteydessä myös perintäasioissa ja yleensä on eduksi ryhtyä perintätoimiin ripeästi heti sen jälkeen, kun maksun laiminlyönti on tullut tietoon.