Omien osakkeiden hankkiminen yrityskaupan esitoimena

Krista Siro

Artikkelit

17.10.2022

Yrityskaupan kohteena olevassa yhtiössä voi olla vuosien mittaan kertyneitä rahavaroja. Ostaja ei halua ostaa rahaa rahalla, joka on usein vieläpä velkarahaa, jolloin kohdeyhtiön tasetta on tarve keventää ennen yrityskauppaa. Yksi tapa keventää tasetta on omien osakkeiden hankkiminen.

Omien osakkeiden hankkiminen tarkoittaa sitä, että kohdeyhtiössä toteutetaan vapaaehtoinen järjestely, jossa osakkeenomistaja voi vastiketta vastaan luovuttaa osan omistamistaan osakkeista yhtiölle. Kyseessä on osakkeiden kauppa, jossa osapuolina ovat kohdeyhtiö ja osakkeenomistaja. Kaupalle tunnusomaisesti osakkeenomistajan ei ole kuitenkaan pakko tehdä kauppaa. Tässä suhteessa omien osakkeiden hankkiminen eroaa osakkeiden (pakollisesta) lunastamisesta.

Yrityskauppojen yhteydessä omia osakkeita hankitaan lähes poikkeuksetta vahvistetun taseen voittovaroilla, eli voitonjakokelpoisilla varoilla, vaikka se voitaisiin rahoittaa myös osakepääomalla tai muulla sidotulla omalla pääomalla. Rahoittamista sidotulla omalla pääomalla vaikeuttaa se, että jos hankkiminen johtaisi siihen, että sidottu oma pääoma alenisi, hankkimiseen sovellettaisiin osakepääoman alentamista koskevia säännöksiä, eli kohdeyhtiön tulisi hakea kuulutus velkojilleen osakeyhtiölain mukaisesti. Jos omia osakkeita hankittaisiin niin, että yhtiön taseen mukainen vapaa oma pääoma muodostuisi sen johdosta negatiiviseksi, eikä velkojainsuojamenettelyä olisi noudatettu, hankinta olisi laitonta varojenjakoa.

Vaikka omien osakkeiden hankkiminen rahoitettaisiin puhtaasti taseen voittovaroilla, on muistettava, että varoja ei kuitenkaan saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Hallituksen tulee siis huomioida päätösehdotuksen aikaiset yhtiön olosuhteet, jotka voivat paljonkin poiketa vahvistetun tilinpäätöksen ajankohdan oloista.

Omien osakkeiden hankkimisestä päättäminen
Omien osakkeiden hankkimisesta päätetään yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksen päätöksellä voidaan valtuuttaa myös hallitus päättämään hankkimisesta. Tältä osin on muistettava, että valtuutuksen nojalla omia osakkeita voidaan hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Tämä rajoitus johtuu siitä, että hallitus ei voi päättää osakepääoman alentamisesta.
Mikäli kaikilta osakkeenomistajilta hankitaan osakkeita vanhan omistuksen suhteessa ja samalla osakekohtaisella hinnalla, päätökseen riittää yksinkertainen ääntenenemmistö. Mikäli taas osakkeita hankitaan eri osakkeenomistajilta muussa kuin omistuksen suhteessa, päätökseen vaaditaan vähintään määräenemmistö eli kaksi kolmasosaa kokouksessa annetuista äänistä ja edustetuista osakkeista. Tällöin kyseessä on osakeyhtiölain mukaisesti suunnattu hankkiminen.

Jotta osakkeita voitaisiin hankkia suunnatusti, tulee suunnattuun hankintaan lisäksi olla yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Esimerkiksi ainoastaan yhdestä osakkeenomistajista johtuva syy ei riitä perusteeksi hankkia osakkeita suunnatusti yhtiön haltuun.

Keneltä hankitaan ja kuinka paljon?
Kun omia osakkeita hankitaan osakkeenomistajilta heidän omistamien osakkeiden suhteessa, voidaan puhua ”tavallisesta” hankkimisesta ja kun taas muussa suhteessa, puhutaan suunnatusta hankkimisesta.

Omien osakkeiden hankkimispäätöksessä on osakeyhtiölain mukaisesti mainittava muun muassa osakkeiden lukumäärä tai enimmäismäärä osakelajeittain ja se, keneltä osakkeita hankitaan. Mikäli kohdeyhtiö päättää hankkia osakkeita omistusten suhteessa, mutta vain osa osakkeenomistajista myy yhtiölle osakkeitaan, ei kysymyksessä ole suunnattu hankkiminen. Kuten jo artikkelin alussa kirjoitin, ei osakkeenomistajan ole pakko suostua hankkimiseen. Näin ollen tavallisenkin omien osakkeiden hankkimisen seurauksena omistusosuudet voivat muuttua. Yrityskaupan esitoimena suoritettavassa omien osakkeiden hankkimisessa kaikki osakkeenomistajat yleensä yhteisymmärryksessä myyvät hankkimispäätöksen kohteena olevat osakkeensa.

Yksityinen osakeyhtiö voi määrällisesti hankkia omia osakkeitaan niin paljon, kun se haluaa, kunhan se pitää huolen siitä, että vähintään yksi äänivaltainen osake on osakkeenomistajan omistuksessa. Yrityskaupan esitoimena tehdyssä hankkimisessa hankittavien osakkeiden määrä tulee yleensä sitä kautta, että ensin määritetään taseessa oleva ylimääräinen varallisuus ja sitten osakkeen käypä arvo, jolloin voidaan laskea hankittavien osakkeiden lukumäärä. Hankittavien osakkeiden kokonaismäärän ja osakaskohtaisen määrän on oltava tasaluku.

Osakkeista maksettava vastike
Hankkimispäätöksessä on mainittava osakkeista maksettava vastike ja perustelut sen määrittämiselle sekä, jos vastike on muuta omaisuutta kuin rahaa, selvitys tällaisen omaisuuden arvosta.

Vastike on luonnollisesti rahaa, kun omien osakkeiden hankkiminen toteutetaan yrityskaupan esitoimena tarkoituksena vähentää rahavaroja. Toki tätä kautta voitaisiin siirtää osakkeenomistajan omistukseen vaikkapa sen liiketoimintaan kuulumaton vapaa-ajan asuntokin. Vastikkeen osalta olennainen merkitys on tarjotun vastikkeen ja osakkeen käyvän hinnan välisellä suhteella. Peiteltyä osinkoa voi syntyä, mikäli osakkeenomistajalle vastikkeena maksettu hinta on suurempi kuin osakkeiden käypä arvo hankintahetkellä. Kun hankkiminen tehdään yrityskaupan esitoimena, on osakekohtaisena hankintahintana turvallista käyttää samaa osakekohtaista hintaa, jolla yrityskauppa lähitulevaisuudessa tullaan toteuttamaan.

Hankkimispäätöksessä on mainittava aika, jonka kuluessa osakkeet on tarjottava yhtiölle sekä vastikkeen maksuaika. Kun hankkiminen suoritetaan yrityskaupan esitoimena ja osakkeenomistajat ovat tietoisia järjestelystä, aikarajat ovat hyvin lyhyitä.

Verotus
Omien osakkeiden luovuttajaa verotetaan pääsääntöisesti luovutusvoittoa koskevien säännösten mukaan.
Mikäli hankittavista osakkeista maksettava vastike ylittää käyvän arvon, vastike voidaan katsoa peitellyksi osingonjaoksi. Tällöin peiteltyä osinkoa on osakkeen käyvän hinnan ja osakkeesta maksetun hinnan välinen erotus. Käypää arvoa alhaisempi vastike ei lähtökohtaisesti aiheuta vero-ongelmia.

Hallussa olevat omat osakkeet
Omien osakkeiden hankkimisen jälkeen ostaja ostaa kohdeyhtiön ns. ulkona olevat osakkeet osakkeenomistajilta. Kohdeyhtiöllä on kaupantekohetkellä lisäksi hallussaan hankitut osakkeet, joilla ei ole äänivaltaa eikä niille makseta osinkoa. Kohdeyhtiö voi pitää tai mitätöidä osakkeet taikka luovuttaa ne edelleen. Usein kohdeyhtiön hallitus päättää mitätöidä yhtiön hallussa olevat osakkeet.