Omistajayrittäjä ja verotarkastus

Edelle

Artikkelit

19.02.2018

Yrittäjävetoisissa yhtiöissä omistaja on yleensä verotarkastuksen keskiössä. Verotarkastuksessa tutkitaan muun ohella, ovatko yrittäjän ja yrityksen väliset toimet olleet markkinaehtoisia ja onko niille liiketaloudellista perustetta. Jos yhtiön osakas on osakasasemansa perusteella saanut yhtiön kanssa tekemästään sopimuksesta sellaista taloudellista etua, jota ei riippumattomien osapuolten välillä olisi syntynyt, veronsaaja käsittelee sitä peiteltynä osinkona.

Peitelty osinko

Peitellyn osingon verotus on erittäin raskas sekä yritykselle että yrittäjälle. Peiteltyä osinkoa jakaneen yrityksen verotus toimitetaan siten kuin asiassa olisi käytetty käypää hintaa. Yhtiölle tuloutetaan saamatta jäänyt tulo tai perusteetta maksettu meno. Yritys maksaa tulonlisäyksestä tuloveron. Toiseksi peiteltyä osinkoa saaneen osakkaan veronalaiseksi tuloksi katsotaan käyvän hinnan ja käytetyn hinnan erotus, josta 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa. 

Omistajayrittäjän lisäksi veronsaaja voi pitää peitellyn osingon saajana myös hänen lähipiiriään, tyypillisimmin puolisoa, lasta tai vanhempaa, mutta oikeuskäytännön mukaan peiteltyä osinkoa voi saada myös avopuoliso, sisko tai veljenpoikaa. Omistaja on kuitenkin usein siitä huolimatta verotuksen kohde.

Yritys ja yrittäjä voivat verotarkastuksen seurauksena joutua maksamaan varsinaisen veron lisäksi veronlisäystä, veronkorotusta ja viivästyskorkoja. Veronlisäys on seuraus veronmaksun viivästymisestä ja veronkorotus on rangaistusluonteinen maksu tilanteissa, joissa verovelvollinen on laiminlyönyt ilmoitusvelvollisuutensa.

Käytännössä nykymuotoinen peitellyn osingon verotus johtaa siihen, että yrityksestä perusteetta nostettu taloudellinen etu siirtyy lähes kokonaan veronsaajan taskuun.

Tyypillisimpiä ongelmakohtia

Peiteltyä osinkoa koskevan säännöstön soveltaminen ei edellytä peitellyn osingon jakajalta eikä saajalta tahallisuutta tai veron välttämistarkoitusta. Sen vuoksi omistajayrittäjän on syytä olla erityisen valppaana aina, kun yritys ryhtyy taloudellisiin toimiin omistajayrittäjän tai hänen lähipiirinsä kanssa.

Yksi yleisin verotarkastuksessa esiin nouseva ongelma on se, että kirjanpidosta ei ilmene riittävästi se, kuinka yksittäinen kuluerä liittyy yritystoimintaan. Yrittäjän matka- ja edustuskulut samoin kuin puhelin- tietokone-  ja muut kulut on voitava todistaa olevan yrityksen kuluja. Parhaiten se tapahtuu silloin, kun kulu syntyy kirjoittamalla laskulle tai kuitille tarkka selvitys kulusta. Kirjanpidosta tulee käydä ilmi, miten kaikki kulut liittyvät yritystoimintaan. Jos veronsaaja pitää kulua yksityistalouden menona, eikä siitä ole pidätetty ennakonpidätystä, sitä käsitellään yleensä peiteltynä osinkona, ei palkkana. Peiteltyä osinkoa syntyy tyypillisesti myös silloin, jos osakas käyttää yhtiön omaisuutta kuten autoa, peräkärryä tai venettä yksityistaloudessaan maksamatta siitä yhtiölle markkinahintaista vuokraa.

On tavallista, että yrittäjän ja yrityksen välillä tehdään erilaisia liiketoimia ja kauppoja. Yritys voi myydä tai vuokrata omaisuutta, tavaroita tai palveluita osakkaalleen tai päinvastoin. Omistaja voi myös esimerkiksi antaa yrityksen lainalle takauksen ja periä siitä takausprovision. Yritykselle ja omistajalle ongelmia aiheuttavia tilanteita voivat olla myös merkittävä käteiskassa, osakaslainat ja toisaalta osakkaan yhtiölle antamat lainat ja näiden korot. Kaikissa näissä eri omistajan ja yrityksen välisissä liiketoimissa tulee varmistua hintojen markkinaehtoisuudesta. Mikäli sopimus ei ole markkinaehtoinen, pidetään vastikkeen ja markkinaehtoisen vastikkeen erotusta peiteltynä osinkona.

Erityisiä tilanteita ovat erilaiset yrityksen rakenne- ja rahoitusjärjestelyt sekä omistuksenvaihdostilanteet, joissa hyödynnetään yrityksen omaisuutta. Esimerkiksi yrityksen suorittama omien osakkeiden hankinta osakkailta voi johtaa peitellyn osingonjaon verotukseen tyypillisimmin tilanteissa, joissa osakkeita hankitaan suhteessa saman verran kaikilta osakkailta tai osakkeista maksettava hinta ylittää käyvän arvon. Omien osakkeiden hankinnalle tulee löytyä liiketaloudellinen peruste ja parasta on, jos se löytyy asiasta päätetystä yhtiökokouksen pöytäkirjasta.

Verotarkastus on yksi hyvä mahdollisuus oppia ja kehittää yritystä, eikä sitä kannata pelätä. Paras tapa huolehtia verotarkastukseen sisältyvistä riskeistä on huolehtia siitä, että yhtiön kirjanpito on hyvissä käsissä ja hallinnon apuna on riittävän useita silmäpareja. Siten on helpoin varmistaa se, että sekä verotukseen liittyvät että muut riskit minimoidaan tai vältetään jo ennen syntymistään.  

Mirja Ropo