Osakevaihto yritysjärjestely- ja sukupolvenvaihdostilanteissa

Edelle

Artikkelit

19.02.2018

KHO on parissa taannoisessa ratkaisussaan ottanut kantaa osakevaihdon verotukseen. Ratkaisussa KHO 2017:78 oli kyse siitä, millä edellytyksillä osakevaihtoa voidaan käyttää ilman, että sen tuottamat edut ovat tulkittavissa veronkierroksi. Keskeinen johtopäätös on, että jos järjestelyssä ei synny osakevaihtosäännösten tarkoituksen vastaisia, ts. järjestelmälle vieraita veroetuja, eivät veronkiertosäännökset tule sovellettaviksi.

RatkaisussaKHO 2016:185 oli kysymys siitä, että perheyhtiössä toteutetun sukupolvenvaihdoksen jälkeen perheen omistuksia eri yhtiöissä järjesteltiin osakevaihdolla siten, että syntyi konsernirakenne. Perintö- ja lahjaverolaissa tarkoitetun sukupolvenvaihdoshuojennuksen edellytyksenä kuitenkin on, ettei huojennuksen kohteena olevaa omaisuutta luovuteta ennen kuin viisi vuotta on kulunut verotuksen toimittamisesta.

Em. tapauksessa A oli saanut isältään lahjaksi B Oy:n osakkeita ja saanut lahjaverotuksessa huojennuksen. Perheen omistamat yhtiöt B Oy ja D Oy haluttiin tämän jälkeen järjestää osakevaihdolla konserniksi perustettavan uuden yhtiön C Oy:n omistukseen ennen viiden vuoden karenssiajan päättymistä.

KHO linjasi, että osakevaihto ei ole sellainen luovutus, jonka perusteella aiemmin saatu suku-polvenvaihdoshuojennus voitaisiin menettää. Perusteena oli se, että osakevaihdossa yhtiön osakkeita ei luovuteta ulkopuolisille, vaan osakkeiden omistus pysyy osakevaihdon jälkeenkin välillisesti samoilla henkilöillä (C Oy:n omistajina). Lisäksi lahjansaaja A jatkaa lahjaksi saamiinsa osakkeisiin liittyvää yritystoimintaa toimimalla lahjoitetut osakkeet osakevaihdolla hankkineen C Oy:n hallituksen jäsenenä.

Näidenkin ratkaisujen valossa osakevaihto on hyvä pitää mielessä, kun yritysjärjestelytilanteissa harkitaan veroneutraaleja keinoja.

Tatu Kulmala