Siirry sisältöön

Osakeyhtiölaki perheyhtiössä

Sama osakeyhtiölaki koskee kaiken kokoisia yhtiöitä. Suuri osa osakeyhtiölain säännöksistä on kuitenkin sellaisia, että niillä ei ole käytännön merkitystä, kun yhtiössä on vain yksi osakkeenomistaja tai enintään muutama osakkeen­omistaja, jotka esim. ovat saman perheen jäseniä. Yhtiön perustaminen ja yhtiöjärjestys Keskeisistä osakeyhtiön päätöksentekoa ja hallintoa koskevista asioista määrätään yhtiön yhtiö­järjestyksessä, joka on perustamissopimuksen liite. Minimissään yhtiöjärjestyksen sisällöksi riittää toiminimi, kotipaikka ja toimiala, jolloin muiden asioiden suhteen sovelletaan osakeyhtiölain olettamasäännöksiä. Yhtiön tilikaudesta on järkevää yleensä määrätä perustamissopimuksessa, jolloin tilikauden muuttaminen ei edellytä yhtiöjärjestyksen muuttamista. Yksimieliset osakkeenomistajat voivat monilta osin poiketa sekä osakeyhtiö­lain että yhtiöjärjestyksen säännöksistä, joten pienyhtiöissä ei yhtiöjärjestyksen määräyksillä välttämättä ole suurtakaan käytännön merkitystä. Jos yhtiöön kuitenkin on tulossa (perustamisvaiheessa tai myöhemmin) enemmän kuin yksi osakkeenomistaja, on aina syytä harkita lunastuslausekkeen ja mahdollisesti myös suostumuslausekkeen tarpeellisuus jo perustamisvaiheessa. Jälkikäteen niiden lisääminen yhtiöjärjestykseen vaatii aina kaikkien osakkeenomistajien hyväksymisen. Usein on hyötyä siitä, että yhtiöjärjestyksessä on määrätty hallituksen kokoonpanosta, yhtiön edustamisesta (toiminimen kirjoittamisesta), varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista ja yhtiökokouksen kutsutavasta. Silloin näitä asioita ei tarvitse käytännön toiminnassa etsiä osakeyhtiölaista ja menettelytavat saa yhtiöjärjestyksellä omia tarpeita vastaaviksi. Osakkeenomistajien tahdonvapaus Pääosa osakeyhtiölain säännöksistä on tahdonvaltaisia: osakkeenomistajat voivat yhtiöjärjestyksessä määrätä yhtiön toiminnasta ja lisäksi yksimieliset osakkeenomistajat voivat yksittäistapauksissa poiketa niin osakeyhtiölain säännöksistä kuin yhtiöjärjestyksen määräyksistäkin. Osakeyhtiölaissa on sellaisia säännöksiä, joista poikkeaminen esim. yhtiöjärjestystä muuttamalla edellyttää kaikkien osakkeenomistajien yksimielisyyttä. Nämä koskevat yleensä vähemmistönsuojaa. Laissa on kuitenkin myös sellaisia pakottavia säännöksiä, joista yksimielisetkään osakkeenomistajat eivät voi poiketa. Ne liittyvät pääasiassa velkojien suojaan sekä erilaisiin viranomaistoimiin. Siksi pitää aina erikseen harkita, mikä on tietyn lainkohdan tarkoitus, jos aikomuksena on esim. oikaista muotovaatimuksissa. Osakeyhtiölain kirjaimen mukaan yksimielisten osakkeenomistajien olisi mahdollista esim. tehdä päätös siitä, että vapaata omaa pääomaa jaetaan osinkona niin, että samanlajisille osakkeille tulee erisuuruinen osinko. Verotuksellisesti tällaiseen päätökseen ei kuitenkaan kannata ryhtyä. Osake ja osakepääoma Osakkeita tulee olla vähintään yksi, mutta lukumääräksi voi olla järkevää ottaa esim. 100 kpl, jolloin on helppoa luovuttaa jokin prosenttiosuus yhtiöstä. Yksityisellä osakeyhtiöllä ei ole enää osakepääoman vähimmäisvaatimusta, joka oli ennen vuoden 2019 lakimuutosta 2.500 euroa. Jos osakepääomaa ei ole, kaupparekisteritietoihin osakepääoman määräksi merkitään nolla euroa. Osakkeelle ei kannata päättää nimellisarvoa ja vanhojenkin yhtiöiden kannattaa poistaa yhtiöjärjestyksestään nimellisarvo ainakin, kun yhtiöjärjestykseen tehdään muita muutoksia. Uuden osakeyhtiölain olettamana oleva nimellisarvoton järjestelmä on erilaisissa rakennemuutostilanteissa huomattavasti joustavampi kuin vanha nimellisarvollinen järjestelmä. Yleensä on perusteltua, että kaikki osakkeet ovat saman­lajisia. Jos kuitenkin tarvitaan erilajisia osakkeita, jotka siis poikkeavat toisistaan esim. ääni­määrän tai osinko-oikeuden suhteen, tulee tästä aiheutuvat päätöksenteko- ym. vaatimukset harkita tarkasti asiantuntijan kanssa. Osakekirjoja tai väliaikaistodistuksia ei yleensä ole järkevää laatia, koska niillä on taipumus kadota. Osakkeiden omistus­oikeus voidaan tarvittaessa osoittaa esittämällä yhtiön osakeluettelo. Yhtiön johto Minimissään osakeyhtiön hallinnointiin riittää hallitus, johon kuuluu yksi varsinainen jäsen ja yksi varajäsen. Varajäsenellä ei ole oikeutta eikä velvollisuutta osallistua päätöksentekoon muuten kuin siinä tapauksessa, että varsinainen jäsen on estynyt. Siten varajäseneksi voidaan valita esim. osakkeenomistajan puoliso tai muu sellainen henkilö, joka ei välttämättä mitenkään osallistu yhtiön toimintaan. Hallituksen jäsenet voidaan valita toistaiseksi, jolloin varsinaisessa yhtiökokouksessa ei tarvitse vuosittain päättää asiasta mitään. Toimitusjohtajaa yhtiöllä ei tarvitse olla. Toisaalta toimitusjohtajan voi aina valita, vaikka yhtiö­järjestyksessä ei olisikaan asiasta mitään määräystä. Hallituksen ei välttämättä tarvitse pitää ainuttakaan kokousta. Hallituksen vuosittainen velvollisuus on tilinpäätöksen käsitteleminen. Siitä riittää tallenteeksi, että hallituksen jäsenet ovat alle­kirjoittaneet tilinpäätöksen eikä erillistä hallituksen pöytäkirjaa tarvitse laatia. Usein hallituksen pöytäkirjoja tosin tarvitaan esim. pankkiasioissa. Varsinkin vaikeuksissa olevassa yhtiössä on tärkeää, että hallitus kokoontuu säännöllisesti ja että asiat pöytäkirjataan huolellisesti. Hallitus on vastuussa yhtiön hallinnosta ja toiminnan järjestämisestä. Hallituksen jäseneksi ei kannata ryhtyä, ellei samalla saa aktiivista otetta yhtiön asioihin (ks. hallituksen jäsenen vastuuta käsittelevä artikkeli). Jos yhtiössä on vain yksi osakkeenomistaja, tulee hänen ja yhtiön välinen sopimus tai sitoumus, joka ei kuulu yhtiön tavanomaiseen liiketoimintaan, merkitä tai liittää hallituksen kokouksen pöytäkirjaan. Säännöstä on syytä noudattaa tarkasti, koska sen rikkomisesta voi aiheutua vahingonkorvausvastuu. Tilintarkastaja Nykyinen tilintarkastuslaki tuli voimaan 2015. Nykyisen lain säännöksistä seuraa, että suuri osa osakeyhtiöistä voi jättää tilintarkastajan valitsematta. Itse suosittelen kuitenkin, että yhtiölle aina valitaan tilintarkastaja, jonka pitää nykyisin olla ammattitilintarkastaja eli KHT tai HTM. Yhdenyhtiössäkin tästä on hyötyä, koska silloin yrittäjä saa vuosittain riippumattoman ammattilaisen lausunnon jatkotoimien perustaksi. Esim. luotonantajat tullevat yleensä edellyttämään tilin­tarkastusta. Myös tilintarkastaja voidaan valita toistaiseksi. Yhtiökokous Yhtiössä tulee vuosittain pitää varsinainen yhtiökokous, josta tulee laatia pöytäkirja. Jos kaikki osakkeenomistajat ovat paikalla ja yksimielisiä, yhtiökokous voidaan pitää, vaikka yhtiökokous­kutsua ja kokousmenettelyä koskevia osakeyhtiölain ja/tai yhtiöjärjestyksen muotomääräyksiä ei olisi noudatettu. Yhdenyhtiössä ainoa osakkeenomistaja voi pitää yhtiökokouksen yksin tai kutsua esim. asianajajan kokouksen sihteeriksi. Osakeyhtiölain mukaan yksimieliset osakkeenomistajat voivat päättää yhtiökokoukselle kuuluvasta asiasta myös erillistä yhtiökokousta pitämättä. Käytännössä on tällöinkin järkevää menetellä siten, että laaditaan yhtiökokouksen pöytäkirja, jonka kaikki osakkeenomistajat allekirjoittavat. Näin ei myöhemmin synny erimielisyyttä päätöksen syntymisestä tai sisällöstä. Osakeantia, sulautumista, jakautumista, yhtiöjärjestyksen muuttamista ja eräitä muita erityistilanteita koskevista yhtiökokouskutsuista ja kokousaineiston nähtävillä pidosta on osakeyhtiölaissa erityissäännöksiä. Niitä ei tarvitse noudattaa, jos kaikki osakkeenomistajat sen hyväksyvät. Päätösten sisällön tulee kuitenkin täyttää lain muotovaatimukset. Varojen jakaminen Osakeyhtiölaissa on tarkkaan säännelty tavat, joilla yhtiöstä voidaan jakaa varoja osakkeen­omistajille. Sidotun pääoman osalta nämä määräykset ovat täysin sitovia eikä niistä voi poiketa. Sitä vastoin vapaan oman pääoman yksimieliset osakkeenomistajat voisivat halutessaan päättää jakaa jollakin muullakin tavalla, kuten edellä on todettu. Vaikka jakopäätös olisi tehty kaikkien osakeyhtiölain muotosäännösten mukaisesti, tulee vielä erikseen arvioida yhtiön maksukykyä. Osingonjako tai muu varojen jakaminen osakkeenomistajille on kiellettyä, mikäli jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Koska tämä säännös on olemassa nimenomaan velkojien suojaksi, siitä eivät yksimielisetkään osakkeenomistajat voi poiketa. Samoin on aina noudatettava osakeyhtiölain säännöstä siitä, että kaiken varojenjaon tulee perustua viimeksi vahvistettuun tilin­päätökseen. Joistakin vastakkaisista mielipiteistä huolimatta tämä tarkoittaa aina tili­kaudelta tehtyä tilinpäätöstä eikä välitilinpäätöksen perusteella voi jakaa varoja.

Aiheeseen liittyvät julkaisut