Osakeyhtiön hallituksen vastuu

Jäsenyys osakeyhtiön hallituksessa ei enää pitkään aikaan ole ollut kunniatehtävä, vaan vastuullinen ja seurantaa edellyttävä työ.   Yleiset periaatteet OYL:ään on kirjattu yleisiä periaatteita, joihin voidaan vedota silloin, kun lain yksityiskohtaisesta sääntelystä ei ole muutoin saatavissa tukea. Hallituksen jäsenen vastuun kannalta tärkeimpiä tällaisia periaatteita ovat

• pääoman pysyvyys
• osakeyhtiön voitontuottamistarkoitus
• johdon huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuus

Periaatteita on paljon enemmän, mutta yllä olevat vaikuttavat ehkä eniten hallituksen jäsenen vastuuseen. Pääoman pysyvyydellä tarkoitetaan sitä, että lain minimivaatimukset oman pääoman suhteen on aina täytyttävä ja ellei näin ole, hallituksen jäsenen on heti reagoitava. Voitontuottamistarkoitus on nimenomaisesti kirjattu yleiseksi periaatteeksi ja se edellyttää toimivalta johdolta eli toimitusjohtajalta ja hallitukselta sitä, että yhtiön toimintaa on nimenomaisesti ohjattava siihen suuntaa, että yhtiö tuottaa voittoa. Johdon huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuus on kirjattu nimenomaisena yleisperiaatteena lakiin, vaikka se oli jo ennenkin vanhan OYL:n aikaan oli olemassa, vaikkakin silloin lojaliteettivaatimus oli vain oikeuskäytäntöön perustuvaa. Nyt sellaista voidaan edellyttää suoraan lain kirjaimen perusteella. Milloin hallituksen jäsenen vastuu syntyy? Uuden OYL:n mukaan hallituksen jäsenen on korvattava yhtiölle aiheuttamansa vahinko, jos

1. vahinko on aiheutettu hallituksen jäsenen toimessa;
2. toiminta on ollut edellä kerrotun huolellisuusvelvoitteen vastaista; ja
3. huolellisuusvelvollisuuden rikkominen on ollut tahallista tai huolimatonta.

Hallituksen jäsenen on korvattava yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle aiheutunut vahinko, jos

1. vahinko on aiheutettu rikkomalla osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestyksen määräystä; ja
2. rikkominen on ollut tahallista tai huolimatonta.

Esimerkkinä voidaan mainita tilanne, jossa yhtiön kirjanpito ei vastaa kirjanpitolain säännöksiä. OYL:n mukaan näin tulisi olla. Tuolloin rikotaan siis paitsi kirjanpitolakia myös osakeyhtiölakia. Tästä seuraa yhtiön johdon eli toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenen vastuu. OYL:n 1 luvun 8 §:n mukaan yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Lain nimenomaisella määräyksellä on haluttu korostaa huolellisuusvelvollisuuden merkitystä. Se vastaa nykyistä oikeuskäytäntöä, mutta terävöittää asian merkitystä. Velvollisuus on kaksiosainen:

1. velvollisuus toimia huolellisesti ja
2. lojaliteettivelvollisuus suhteessa yhtiöön ja sen kaikkiin osakkeenomistajiin.

Miten huolellisuutta arvioidaan? Velvollisuutta toimia huolellisesti arvioidaan objektiivisesti kunkin hallituksen jäsenen kohdalla erikseen. Hallituksen vastuu on siis kollektiivista, ellei päätöksessä nimenomaan ole jonkun jäsenen eriävää mielipidettä. Tarkastelu suoritetaan jälkikäteen ja arvioidaan, miten huolellinen henkilö olisi toiminut vastaavissa olosuhteissa. Arvioinnissa otetaan huomioon

1. epävarmuus, jonka vallitessa liiketoiminnan päätökset usein tehdään;
2. riskinottamisen kuuluminen yritystoimintaan; ja
3. yhtiön toiminnan tarkoitus.

Koska arviointi suoritetaan aina jälkikäteen, tapahtuu se helpoiten dokumentteja tutkimalla. Tämä tarkoittaa sitä, että harkintaa vaativat päätökset on selkeästi perusteltava, jotta lukija jälkikäteen ymmärtää, miksi kyseisessä tilanteessa tehtiin juuri sellainen päätös. Selvitystila Kun julkisen osakeyhtiön hallitus havaitsee yhtiön oman pääoman olevan alle puolet osakepääomasta, on sen viipymättä laadittava tilinpäätös ja toimintakertomus yhtiön taloudellisen tilan selvittämiseksi ja kutsuttava yhtiökokous koolle päättämään toimenpiteistä yhtiön taloudellisen aseman tervehdyttämiseksi. Yhtiökokous on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa tilinpäätöksen laatimisesta. Jos yhtiön oma pääoma on negatiivinen, hallituksen on viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus. Kaupparekisterimerkintä voidaan poistaa, kun yhtiön oma pääoma on rekisteri-ilmoitukseen liitetyn tilintarkastajan tarkastaman taseen mukaan yli puolet osakepääomasta. Yllä oleva säädös edellyttää hallituksen jäsenen jatkuvaa seurantaa yhtiön taloudellisesta tilanteesta ja vastuu korostuu verrattuna vanhan lain aikaiseen tilanteeseen. Tuottamusolettama Lakiin on sisällytetty ns. tuottamusolettama eli hallituksen jäsenen oletetaan olevan vastuussa ja aiheuttaneen vahingon, mikäli vahinko on aiheutettu rikkomalla

1. OYL:a muulla tavalla kuin pelkästään rikkomalla aiemmin kuvailtuja yleisperiaatteita tai
2. yhtiöjärjestyksen määräyksiä tai
3. kun vahinko on aiheutunut lähipiirin eduksi tehdystä toimesta.

Tuottamusolettama koskee vain tavallista tuottamusta; jos vahingon kärsijä väittää OYL:ää tai yhtiöjärjestystä rikkomalla syntynyttä vahinkoa aiheutetuksi tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta, on vahingon kärsijä velvollinen näyttämään väitteensä toteen. Tuottamusolettama ei myöskään vaikuta yhtiön johdon rikosoikeudelliseen arviointiin. Vastuun rajoitus Yhtiöjärjestyksessä voi nykyisen lain voimassa ollessa olla mahdollista rajoittaa johdon korvausvastuuta yhtiötä kohtaan. Vastuunrajoituksen edellytyksenä on kaikkien osakkeenomistajien suostumus ja vastuunrajoitus tulee voimaan, kun se on rekisteröity kaupparekisteriin. Sillä ei voida rajoittaa ennen rekisteröintiä tapahtuviin menettelyihin perustuvia vahingonkorvauksia. Se ei ole yhtiötä kohtaan mahdollinen silloin, kun on rikottu pakottavia lain säännöksiä tai vahinko on aiheutettu tahallisesti tai törkeästä tuottamuksesta. Johto ei voi rajoittaa korvausvastuutaan muihin tahoihin kuin yhtiöön nähden. Kun siis yhteistyökumppanisi on osakeyhtiö, käy aina ennen yhteistyön alkamista ja myös välillä yhteistyön kestäessäkin tarkastamassa kaupparekisteristä sinne merkityt tiedot. On huomattava, että vahingonkorvaukseen, joka perustuu ennen nykyisen OYL:n voimaantuloa tapahtuneeseen tekoon tai laiminlyöntiin, sovelletaan aina vanhaa lakia.