Osakeyhtiön varojen jakaminen

Edelle

Artikkelit

07.10.2019

Osakeyhtiölain 13 luvussa säädellään, missä tilanteissa yhtiön varoja voidaan jakaa osakkeenomistajille. Varojenjakoa säätelee ensinnäkin se, ettei varojen jakaminen saa vahingoittaa yhtiön maksukykyä. Lisäksi varojen jakamisen tulee perustua yhtiön viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen, jos yhtiö on velvollinen valitsemaan tilintarkastajan.

Tämän artikkelin tarkoituksena on selostaa, missä tilanteissa yhtiön varoja voidaan jakaa osakkeenomistajille. Varojenjakoa muille kuin osakkeenomistajille ainoastaan sivutaan. Lisäksi artikkelissa kuvataan, miten varojenjakoa koskevaa päätöstä voi moittia ja mitä seurauksia laittomasta varojenjaosta voi olla.

Osakeyhtiölain mukaan yhtiöstä voidaan jakaa varoja osakkeenomistajille

• jakamalla varoja osinkona ja vapaan oman pääoman rahastosta (SVOP-rahasto)
• alentamalla osakepääomaa
• hankkimalla tai lunastamalla yhtiön omia osakkeita sekä
• purkamalla ja poistamalla yhtiö rekisteristä.

Osakeyhtiölaki edellyttää, ettei yhtiön varoja saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon johtavan maksukyvyttömyyteen. Toinen edellytys varojen jakamiselle on, että varojenjaon tulee perustua yhtiön viimeksi vahvistettuun tilintarkastettuun tilinpäätökseen, jos yhtiöllä on velvollisuus valita tilintarkastaja. Muu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa.

Osakeyhtiölain mukaan yhtiö voi jakaa varojaan muille kuin osakkeenomistajilleen antamalla lahjan yleishyödylliseen tai siihen rinnastettavaan tarkoitukseen. Lahjoituksen määrän on oltava käyttötarkoitukseen sekä yhtiön tilaan ja muihin olosuhteisiin nähden kohtuullinen. Tällainen varsinainen lahjoitus tehdään yleensä yhtiön tavanomaisesta liiketoiminnasta erilliseen tarkoitukseen. Yhtiön hallinnolla on yleistoimivalta antaa esimerkiksi tavanomaisia merkkipäivälahjoja työntekijöilleen.

Sallitut ja kielletyt varojenjakotavat

Yhtiö voi jakaa varojaan osakkeenomistajilleen joko osinkoina tai vapaan oman pääoman rahastosta päättämällä asiasta pääsääntöisesti yhtiökokouksessa yksinkertaisella määräenemmistöllä. Varojenjaossa on huomioitava, että osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista, on oikeus ennen voitonjakoa käyttämistä koskevan päätöksen tekemistä vaatia vähemmistöosinkona jaettavaksi vähintään puolet edellisen tilikauden voitosta, josta on vähennetty yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät erät. Yhtiön yhtiöjärjestyksessä voidaan säädellä varojenjakoa koskevista enimmäis- tai muista määräyksistä, jotka määrittävät varojenjaon sallittavuutta. Esimerkiksi, jos yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa, tällä on vaikutusta yhtiön varojen jaon sallittavuuteen.

Yhtiö voi jakaa varojaan myös alentamalla osakepääomaansa, hankkimalla tai lunastamalla yhtiön omia osakkeita tai yhtiön purkamisen ja rekisteristä poistamisen yhteydessä. Yhtiö voi alentaa sidottua osakepääomaansa velkojiensuojasääntelyä noudattaen. Sallittua varojenjakoa on lisäksi se, jos yhtiö lunastaa tai hankkii omia osakkeitaan osakkeenomistajiltaan yhtiökokouksen päätöksellä jakokelpoisilla varoillaan viimeisimpään vahvistettuun tilinpäätökseen perustuen.

Osakeyhtiölain mukaan kiellettyä varojenjakoa on sellaisten liiketapahtumien suorittaminen, jotka vähentävät yhtiön varoja tai lisäävät yhtiön velkoja ilman liiketaloudellista perustetta. Esimerkiksi varojen jakaminen osakkeenomistajille ylisuurina osinkoina, palkkoina tai luontaissuorituksina ilman liiketaloudellista perustetta on laitonta varojenjakoa. Laitonta varojenjakoa on myös sinänsä sallittu varojenjako, jos varojenjaossa ei noudateta osakeyhtiölain määräyksiä tai jos varojenjako tapahtuu vastoin yhtiöjärjestyksen määräyksiä.

Laittoman varojenjaon seuraukset

Jos osakkeenomistaja katsoo, että yhtiökokouksen varojenjakoa koskeva päätös on osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastainen, hänen tulee moittia yhtiökokouksen päätöstä nostamalla yhtiötä vastaan moitekanne. Määräaika moitekanteen nostamiselle on kolme kuukautta yhtiökokouksen päätöksen tekemisestä. Jos moitekannetta ei nosteta määräajassa, yhtiökokouksen päätöstä pidetään pätevänä.

Osakeyhtiölain mukaan varojen saajalla on velvollisuus palauttaa osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen määräysten vastaisesti yhtiöstä saadut varat. Varojen saaja voi olla yhtiön osakkeenomistaja tai kolmas taho. Varojen palauttaminen edellyttää, että varojen saajan on tullut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää varojen jaon tapahtuneen osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaisesti. Varojensaaja on velvollinen suorittamaan saamilleen varoilleen viivästyskorkoa korkolain mukaisesti.

On huomattava, että yhtiön varojen jakaminen osakkeenomistajan tai velkojien suojaa loukaten osakeyhtiölain vastaisesti on säädetty myös osakeyhtiörikoksena rangaistavaksi. Laittomaan varojenjakoon voi liittyä myös osakeyhtiölain mukainen johtohenkilön tai osakkeenomistajan vahingonkorvausvelvollisuus. Erityisesti pienissä henkilöyhtiöissä on syytä tiedostaa lisäksi se, että varojen jakaminen laittomasti voi olla myös velallisen rikoksena rangaistavaa, jos varojenjako aiheuttaa yhtiön maksukyvyttömyyden, esimerkiksi konkurssin johdosta.

Antti Saari