Riskit kansainvälisissä liikesopimuksissa

Vaikka kansainvälisiin liikesopimuksiin liittyvät kysymykset ovat pääosin samat kuin sopimuksissa kotimaistenkin osapuolten välillä, rajojen ylittäminen mutkistaa välittömästi sopimuksen tekemistä ja lisää riskejä. Huolellisesti laaditulla sopimuksella voidaan vähentää erilaisten lainsäädäntöjen, kauppatapojen, kielten ja kulttuurien aiheuttamia ongelmia. Sopimuksen sisältö Kansainvälisiin liikesopimuksiin pätevät samat pääsäännöt kuin muihinkin sopimuksiin. Kansainvälisissä tilanteissa huolellisesti laaditun ja yksityiskohtaisen sopimuksen merkitys kuitenkin korostuu, koska eri maista olevat osapuolet saattavat käsittää eri termeillä eri asioita, ja mikä on suomalaiselle kauppatavalle normaalia, ei välttämättä pädekään muualla. Koska sopimusta, oli se sitten yksityiskohtaisesti tai ylimalkaisesti laadittu, viimekädessä tulkitaan jonkun maan tuomioistuimessa tai välimiesmenettelyssä, on tärkeää tietää jo sopimusta laadittaessa, minkä oikeusjärjestelmän tai maan laki tulee sovellettavaksi.   Sovellettava laki Ehkä keskeisimpänä riitojen ratkaisuun liittyvänä sopimuskohtana osapuolten kannattaa aina sopia sovellettavasta laista. Sopimukseen tulee kirjata nimenomainen lainvalintalauseke, jottei asiasta synny näyttöongelmia ja jottei sovellettava laki määräydy kansainvälisen yksityisoikeuden monimutkaisten periaatteiden mukaan. Useinpyritään valitsemaan jommankumman sopijapuolen maan laki. Osapuoli, joka saa tässä asiassa kotikenttäedun, voi kuitenkin joutua tinkimään jostain toisesta ehdosta. Joskus osapuolet päätyvät jonkin neutraalina pidetyn kolmannen maan lakiin. Suosittelemme siinä tapauksessa Ruotsin tai jonkin muun Pohjoismaan lakia, koska se on niin sisällöltään kuin tulkinnaltaan lähimpänä omaamme. Joka tapauksessa kannattaa pysytellä samassa oikeusjärjestelmässä, johon mekin kuulumme eli civil law -järjestelmässä (Pohjoismaat, pääosa Euroopan maista), menemättä common law -järjestelmään (esim. Iso-Britannia ja Yhdysvallat). Mikäli valituksi tulee common law -maan laki, se on syytä tarkistuttaa kyseisen oikeusjärjestelmän hallitsevalla juristilla. Lakivalinta vaikuttaa myös siihen, missä riita kannattaa ratkaista. Tuottaa suunnattomia lisäkustannuksia ja hankaluuksia valita esimerkiksi Suomen laki ja sveitsiläinen tuomioistuin, koska silloin tuomioistuimelle joudutaan selvittämään Suomen lain sisältö.   Kansallinen tuomioistuin Suomalainen tuomioistuinmenettely on nopeudeltaan ja menettelytavoiltaan hyvä. Muutoin voi yleisesti todeta, että on täysin maa- ja paikkakuntakohtaista, miten kauan riidan ratkaiseminen kestää ja miten paljon tuomioistuimella riittää asiantuntemusta mahdollisesti monimutkaiselle kansainväliselle liikesopimukselle. Kansallisen tuomioistuimen ei myöskään tarvitse ottaa vastaan vieraskielisiä asiakirjoja, joiden kääntäminen tällöin aiheuttaa mittavia kustannuksia ja hitautta. Oikeudenkäynti mm. joissakni Etelä-Euroopan maissa saattaa osoittautua tuskastuttavan hitaaksi. Välimiesmenettely Välimiesmenettelyn edut korostuvat kansainvälisissä asioissa. Koska välimiesmenettely on lopullista, asiantuntevaa ja salaista, se valitaan usein kansainvälisten sopimusten riidanratkaisukeinoksi. Välitystuomioiden täytäntöönpantavuus on hyvä. Välitystuomiot ovat täytäntöönpantavissa lähes kaikissa maissa toisin kuin kansallisen tuomioistuimen tuomiot. Välimiesmenettelyllä saattaa selvitä koko prosessista alle vuodessa sen sijaan, että asiaa ratkotaan vuosikausia jonkun vieraan maan tuomioistuimessa kaikkine valitusasteineen, eikä tuomio sittenkään vielä ole täytäntöönpanokelpoinen. Useimpien sopimusriitojen ratkaisemiseen riittää yksi välimies, jolloin menettely on tietenkin edullisempaa. Välimiehen voi määrätä välitysmenettelyinstituutio – Suomessa Keskuskauppakamari tai Turun kauppakamari. Kansainvälisissä riidoissa kyseeseen tulevat esimerkiksi Kansainvälinen kauppakamari ICC Pariisissa tai Tukholman välitysinstituutti. Tukholman välitysinstituutti on sikäli käyttökelpoinen, että sillä on pieniä riitoja varten yksinkertaistettu menettely, ja jos vielä on valittu Ruotsin laki, saadaan riita varsin kätevästi ratkaistua. Välityslausekkeen osalta on kuitenkin huomioitava, että sen on oltava hyvin yksiselitteinen, kirjallinen ja oikeiden osapuolten välillä tehty. Mikäli toinen osapuoli vastustaa asian vireille saattamista välimiesmenettelyssä, sitä ei kyetä saamaan vireille, ellei välityslauseke ole riidaton.   Lopuksi Tulee paljon kalliimmaksi selvitellä syntyneitä riitoja kuin ehkäistä ne jo ennalta laatimalla kattava ja toimiva sopimus. Riitojen selvittely esimerkiksi common law -maassa saattaa maksaa kymmenkertaisesti sen, mitä riidan selvittäminen esimerkiksi kotimaisen tai pohjoismaisen oikeusjärjestyksen mukaan maksaa. Tästä syystä huolellisesti laaditut lainvalinta ja riidanratkaisulausekkeet ovat välttämättömiä jokaisessa kansainvälisessä liikesopimuksessa.