Salassapitoriskit

Edelle

Artikkelit

08.10.2013

Työsopimuslain mukaan työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista ammatti- tai liikesalaisuuksia. Jos työntekijä on saanut salassapidettävän tiedon oikeudettomasti, kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen.

Yrityksen salassapitoriskejä työntekijöiden osalta on säädeltynä työsopimuslaissa, rikoslaissa ja laissa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa.

Rikoslaissa on säännös yrityssalaisuuden rikkomisesta siinä tapauksessa, että joku tahallaan etua hankkiakseen tai vahinkoa tuottaakseen oikeudettomasti ilmaisee toiselle kuuluvan yrityssalaisuuden tai käyttää sitä. Yrityssalaisuuden piiriin luetaan tuotteiden valmistusmenetelmät, tuotekehittely, kaupallistaloudelliset ja muut seikat, jotka liittyvät yrityksen elinkeinotoimintaan. Tyypillisiä konkreettisia esimerkkejä ovat asiakirjat, tuotteiden prototyypit ja tietokoneen muistiin tallennettu tieto. Työnantajan on syytä kertoa työntekijälle, mitkä asiat kuuluvat yrityssalaisuuden piiriin. Organisaatiossa ylempänä olevan ja enemmän koulutetun henkilön edellytetään itsekin mieltävän salassapidettävyyden, mutta muistuttaminen salassapidettävistä asioista on silti työnantajan kannalta tähdellistä.

Myös laissa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa säädetään, ettei kukaan saa oikeudettomasti hankkia tai yrittää hankkia tietoa liikesalaisuudesta eikä käyttää sellaista tietoa.

Mikäli yrityksellä on tietämystä ja osaamista, jota on syytä varjella joutumasta kilpailijoiden tai muiden ulkopuolisten tahojen tietoon, yrityksen on syytä työsopimusta tehtäessä tai myöhemmässä vaiheessa laatia ainakin sellaisten henkilöiden kanssa salassapitosopimukset, jotka käsittelevät yritykselle tärkeitä ja salassapidettäviä tietoja ja asioita. Salassapitosopimus voi koskea sekä jo työsuhteen aikaista että myös sen päättymisen jälkeistä aikaa.

Salassapitosopimuksen ehtoihin sovelletaan oikeustoimilain säännöksiä, joiden mukaan arvioidaan sopimuksen kattavuus, kohtuullisuus ja mahdolliset sanktiot. Sopimusrikkomustapauksissa käytetään tyypillisenä sanktiona sopimussakkoa, jolloin syntyneen vahingon määrää ei tarvitse erikseen ryhtyä selvittämään. Sopimussakon kohtuullisuus tulee kuitenkin arvioitavaksi edellä mainitun oikeustoimilain periaatteiden mukaisesti.