Saneerausvelallinen sopimuskumppanina

Sopimuskumppanin kaupparekisteriotteeseen on ilmestynyt alaotsikko ”saneerausmenettely”. Mitä se tarkoittaa ja mikä vaikutus sillä on sopimuskumppanin velvoitteiden hoitamiseen? Voiko, pitääkö tai kannattaako erityisiin toimenpiteisiin ryhtyä? Mikä yrityssaneeraus on? Kun aletaan pohtia vastauksia yllä oleviin kysymyksiin, on hyvä ymmärtää, mikä yrityssaneeraus oikeastaan on. Yrityssaneerauksen päämääränä on pyrkiä tervehdyttämään taloudellisissa vaikeuksissa olevan velallisen jatkamiskelpoinen yritystoiminta ja saada aikaan velkajärjestely. Yrityssaneerauksen avulla vältetään yritystoiminnan ajautuminen tarpeettomasti konkurssiin. Saneerausvelallisen sopimuskumppania suojelee periaate, jonka mukaan velkoja ei saa yrityssaneerauksessa joutua huonompaan asemaan kuin missä hän olisi velallisen konkurssissa. On huomioitava, että velallisen maksukykyä pyritään ensisijaisesti parantamaan toiminnallisilla ja rakenteellisilla saneeraustoimenpiteillä ja vasta viimesijaisesti velkajärjestelyn avulla. Yrityssaneerauksen vaikutukset Saneerausmenettelyn oikeusvaikutusten kannalta keskeinen käsite on saneerausvelka. Saneerausvelkoja ovat kaikki ennen asian vireilletuloa syntyneet rahavelat. Saneerausvelka on ilmoitettava saneerauksen selvittäjälle ennen määräpäivää. Saneerausvelka, jota velallinen eikä velkoja ole ilmoittanut tai joka ei muuten ole tullut selvittäjän tietoon ennen määräpäivää, pääsääntöisesti lakkaa kun saneerausohjelma vahvistetaan. Saneerausvelallisen sopimuskumppanin on siis huolehdittava siitä, että oikeat tiedot saneerausvelasta päätyvät selvittäjälle määräajassa. Toinen keskeinen velkaryhmä on menettelyn vireilletulon jälkeen syntyneet velat eli ns. uudet velat. Nämä velat saneerausvelallisen on maksettava sitä mukaa kuin ne erääntyvät, eikä näitä uusia velkoja sisällytetä velkajärjestelyyn. Saneerausmenettelyn alkamisen jälkeen voimaan tulevat perintä- ja täytäntöönpanokiellot eivät koske uusia velkoja ja näin ollen uusia velkoja voidaan niiden eräännyttyä periä normaaliin tapaan. Viimesijaisena keinona velkoja voi myös saneerausmenettelyn aikana hakea saneerausvelallisen konkurssiin uuden velan maksun laiminlyönnin perusteella. Velkojat, joiden saamiset ovat syntyneet saneeraushakemuksen vireilletulon jälkeen, ovat siis turvatummassa asemassa kuin saneerausvelkojat. Saneerausmenettelyn alettua saneerausvelkoihin kohdistuvat seuraavat kiellot: a. Maksu- ja vakuudenasettamiskielto Velallinen ei saa saneerausmenettelyn alettua maksaa saneerausvelkaa eikä asettaa siitä vakuutta. Vastoin kieltoa suoritettu maksu on palautettava. Vaadittaessa on palautettava myös normaalina eräpäivänä saatu tavanomainenkin maksu. Velallinen ei saa saneerausmenettelyn alettua asettaa saneerausvelasta myöskään vakuutta. Tällainen panttaus tai muu vakuuden asettamistoimi on tehoton. Poikkeus: Velallisella on maksukiellosta poiketen selvittäjän pienvelkapäätöksen perusteella oikeus suorittaa maksu saneerausvelkojille, joiden saatavat ovat määrältään vähäisiä silloin, kun se on menettelyn kannalta tarkoituksenmukaista. Tällöin kaikki selvittäjän ilmoittaman euromäärän alittavat saneerausvelat maksetaan kerralla. b. Perintäkielto Saneerausmenettelyn alettua velalliseen ei saa kohdistaa toimenpiteitä maksukiellon piiriin kuuluvan saneerausvelan perimiseksi eikä seuraamuksia saneerausvelan maksuviivästyksestä. Velkoja ei voi käyttää realisointi- tai takaisinotto-oikeuksia eikä muutenkaan hyödyntää vakuutta maksun saamiseksi. Velkaa tai sen perusteena olevaa sopimusta ei saa irtisanoa eikä purkaa velallisen maksuviivästyksen vuoksi. Velkojan on syytä huomioida, että perintäkielto keskeyttää velkojan saatavan vanhentumisen. c. Täytäntöönpanokielto Ulosmittauskielto keskeyttää vireillä olevan hakemuksen käsittelyn ja mikäli ulosmittaus on menettelyn alkaessa jo toimitettu, sen täytäntöönpano keskeytyy. Saneerausvelallisen sopimussuhteet Saneerausvelallisen sopimuskumppani voi saneerausmenettelyn aikana irtisanoa/purkaa sopimuksen, jos siihen on sellainen sopimusehdoissa tai laissa määritelty peruste, joka ei liity saneerausvelan maksujen viivästykseen. Velkoja ei siis saa irtisanoa/purkaa sopimusta eikä katkaista suorituksiaan saneerausvelkoihin kuuluvan velan maksuviivästyksen perusteella, vaikka hänellä muussa tilanteessa olisi tällainen oikeus. Velkojan kannattaa ylipäänsä välttää hätiköityjä irtisanomisia, koska saneerausmenettelyn alkaminen ei niinkään vaaranna, vaan pikemminkin parantaa velallisen kykyä maksaa uudet velat. Vuokravelkojien on huomioitava se, että saneerausmenettely antaa velalliselle oikeuden irtisanoa vuokrasopimus. Näin ollen velallinen voi irtaantua esimerkiksi epäedullisesta tai tarpeettomasta toimitilan vuokrasopimuksesta vastoin vuokrasopimukseen kirjattua määräaikaa. Joskus sopijapuolen mahdolliseen yrityssaneeraukseen on pyritty varautumaan jo etukäteen siten, että sopijapuolten väliseen sopimukseen on kirjattu oikeus purkaa sopimus ja eräännyttää velat maksettavaksi heti, mikäli toinen sopimuspuoli joutuu saneerausmenettelyn kohteeksi. Tällainen ehto ei ole aivan niin tehokas kuin ensisilmäyksellä vaikuttaisi. Irtisanomisen johdosta maksettavaksi erääntyneet velat ovat nimittäin aina saneerausvelkaa ja kuuluvat velkajärjestelyn piiriin ja lisäksi myös velan periminen estyy perintäkiellon nojalla. Vielä on huomioitava se, että kuvatunlaisten sopimusehtojen pätevyys on asiantuntijoiden piirissä useasti kyseenalaistettu.