Sivullisen omaisuuden ulosmittaaminen velallisen velan suorittamiseksi

Ellei velallinen kykene tai muusta syystä halua suorittaa velkaansa velkojalle, joutuu velkoja turvautumaan viranomaisen apuun saatavansa täyttämiseksi. Velkoja ei voi omin päin hakea saatavaansa velalliselta; tällainen menettely on lainvastaista oman käden oikeutta. Velkojan tulee ensin hankkia saatavalleen suoritustuomio tuomioistuimesta ja toimittaa sen jälkeen asia ulosottovirastoon täytäntöön pantavaksi. Jotkin viranomaissaatavat, kuten verot voidaan kuitenkin edellä esitetystä poiketen panna täytäntöön suoraan ilman tuomioistuinratkaisua. Ulosottokaaren 4 luvun 1 pykälässä on säädetty, että maksuvelvoite pannaan täytäntöön siten, että ulosottohakijan eli velkojan saatavan suorittamiseksi tarvittava määrä velalliselle kuuluvaa omaisuutta ulosmitataan. Ulosmittaus tarkoittaa omaisuuden ottamista ulosottoviranomaisen haltuun sen hävittämisen estämiseksi. Näin toimitaan irtaimen esineen – esimerkiksi korujen suhteen. Kiinteistön ulosmittaus sen sijaan tapahtuu merkitsemällä ulosmittaus kiinteistörekisteriin, josta se on kaikkien havaittavissa ja siten ulosmitatun kiinteistön luovuttaminen eteenpäin ei ole mahdollista. Ulosmittaaminen on esitoimenpide, jonka jälkeen esine voidaan ulosottoviranomaisen toimesta realisoida suorituksen täyttämiseksi. Olennaista luonnollisesti on se, että kenenkään muun omaisuutta kuin velallisen omaisuutta ei tule eikä voi ulosmitata. Ulosottokaaressa tämä ilmaistaan siten, että ulosmittauksen kohteena voi olla velalliselle kuuluva esine tai oikeus, joka voidaan yksilöidä ja jolla on varallisuusarvoa. Sitä vastoin sivulliselle kuuluvaa omaisuutta ei saa ulosmitata, ellei tämä omaisuus ole saatavan vakuutena erillisen sitoumuksen perusteella. Kuitenkin edellisestä poiketen ulosottokaaressa on säännös, jonka mukaan sivulliselle kuuluvaksi väitetty omaisuus voidaan kuitenkin ulosmitata tietyin edellytyksin. Nimittäin mikäli havaitaan, että sivullisen asema esineen omistajana perustuu tekaistuun järjestelyyn, jolle annettu oikeudellinen muoto ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, kun otetaan huomioon velallisen käytössä oleva omistajan määräysvaltaan verrattava valta, toimet ja velalliset järjestelystä saamat edut. Lisäksi tällaisen ulosmittauksen edellytyksenä on, että menettely on ilmeisesti toteutettu sen vuoksi että omaisuus voitaisiin pitää velkojan ulottumattomissa ja lisäksi ettei velkojan saatavaa todennäköisesti saataisi muutoin perittyä. Todistustaakka tilanteessa on laissa sälytetty sivulliselle; edellä kuvattua ulosmittausta ei kuitenkaan saa ulosottokaaren mukaan toimittaa, jos järjestelyssä mukana oleva sivullinen saattaa todennäköiseksi, että ulosmittaus loukkaa hänen todellista oikeuttaan. Puheena oleva säännös aiheuttaa yllättäviä tilanteita tosielämässä. Muun muassa eräässä vielä keskeneräisessä tapauksessa ulosottoviranomainen ulosmittasi sivullisen kiinteistön velallisen veroveloista em. säännöksen perusteella uudestaan viisi vuotta sen jälkeen, kun se oli luopunut ensimmäisestä ulosmittauksestaan saatuaan selvityksen, että luovutus oli tehty käyvällä hinnalla. Tästä lisää lehden seuraavissa numeroissa.