Sopimuksiin liittyvät vastuuriskit

Jarkko Ruohola

Artikkelit

08.10.2013

Jokainen yritys on osapuolena lukuisissa sopimussuhteissa. Kuhunkin sopimukseen liittyy useanlaisia vastuuriskejä. Yleensä ne liittyvät siihen, että tapahtuu jotakin odottamatonta.

Sopimuksen valmistelu

Sopimuksen neuvottelu- ja valmisteluvaiheessa riskinä on erityisesti, että sopimusta ei synnykään, vaikka hankkeesta on kertynyt merkittävästi kustannuksia. Peruslähtökohta on, että jokainen vastaa omista valmistelukustannuksistaan. Tuloksettomiin sopimusneuvotteluihin liittyvät korvausvaatimukset ovat kuitenkin viime aikoina lisääntyneet, ja laajoissa neuvotteluprosesseissa on usein suotavaa etukäteen esim. aiesopimuksella nimenomaisesti sopia, että kumpikin osapuoli kantaa omat kulunsa.

Toinen riskitilanne on neuvottelujen käyminen samanaikaisesti usean vaihtoehtoisen sopimuskumppaniehdokkaan kanssa, jolloin vain yksi niistä lopulta valitaan. Muut saattavat silloin kokea kärsineensä vahinkoa. On huolellisesti harkittava, onko itsellä olemassa tällainen riski, ja tarvittaessa sovittava yksinoikeudesta neuvotteluihin esim. tietyksi määräajaksi.

Suomen oikeustoimilain mukaan tarjousta ei saa peruuttaa, ennen kuin sen hyväksymiseen varattu aika on kulunut. Riskien välttämiseksi on siis tarjoukseen otettava ehto peruuttamisoikeudesta, jos siihen halutaan varautua. Peruuttamisoikeutta ei kuitenkaan voi käyttää, mikäli tarjous on jo ehditty hyväksyä.

Sopimusvelvoitteet

Sopimusoikeuden johtava periaate on, että sopimukset on pidettävä. Sopimuskumppani on velvollinen tekemään sen, mistä on sovittu, ei vähempää eikä enempää. Riskit ovat huomattavat, jos vain sovitaan jostain osavelvoitteesta ja uskotaan sen pitävän sisällään muutakin.

Jos pääsopimuksen lisäksi on liiteasiakirjoja, on keskeistä huolehtia siitä, että niiden mahdollisen keskinäisen ristiriitaisuuden vaikutus on eliminoitu. Samoin on tärkeää varmistua, että toiselle sopimusosapuolelle annetut tiedot eivät ole olleet harhaanjohtavia. Erityisesti kuluttajasopimuksissa elinkeinonharjoittajalla on varsin laaja tiedonantovelvollisuus.

Sopimusketjut

Monissa sopimussuhteissa osapuoli tuottaa itse vain pienen osan sovitusta tavarasta tai palvelusta ja hankkii pääosan omilta alihankkijoiltaan. Sopimuksen täyttämiseen voi liittyä myös muita sopimussuhteen ulkopuolisia tahoja, kuten agentteja, tavarankuljettajia yms. Erittäin tärkeää on muistaa, että sopimuksen osapuoli vastaa toiseen osapuoleen nähden kaikkien alihankkijoidensa ja muiden sopimusapulaistensa toiminnasta kuin omastaan. Esim. alihankkijan viivästyksestä aiheutuu sama vastuu kuin omasta viivästyksestä.

Omaa vastuuriskiään on mahdollista rajata ottamalla sopimukseen selvät määräykset siitä, että tietyistä yksilöidyistä alihankkijoiden tms. virheistä tai viivästyksistä ei ole vastuuta. Kuljetuksen osalta riskiä voi rajoittaa sopimalla vastuun siirtymisestä toiselle osapuolelle esim. toimituslausekkeilla. Tulee myös huolehtia siitä, että alihankkija ei ole rajannut omaa vastuutaan esim. välillisistä vahingoista pienemmäksi, kuin mihin on itse sitoutunut asiakkaaseen nähden.

Reklamaatiot

Kun vastuuriskit uhkaavat realisoitua, vahvoilla on yleensä se, joka on dokumentoinut asiat huolellisesti ja reklamoinut kirjallisesti, yksityiskohtaisesti ja ajoissa. Tässä monilla yrityksillä on paljon parantamisen varaa. Eri asia on, että reklamaation jälkeen ei välttämättä ole aihetta heti ryhtyä sopimuksen purkamiseen, oikeudellisiin toimiin tms., vaan päinvastoin hätiköinti niissä saattaa lisätä omaa vastuuta. Varsinkin pitkäkestoisen tai taloudellisesti merkittävän sopimuksen yllättävä purkaminen voi johtaa suuriin vahingonkorvausvaatimuksiin, jos perusteet osoittautuvatkin riittämättömiksi.

Vastuunrajoitukset

Yleensä kaikissa huolellisesti laadituissa sopimuksissa rajataan ainakin jonkin verran osapuolten vastuuta. Usein määritellään luettelona ylivoimaisia esteitä ja sovitaan niiden vapauttavan vastuusta. Suoraan lain nojallakin tällaisia vapautumisperusteita on, mutta hyvin niukasti.

Erinomaisen suositeltavaa on myös pyrkiä rajoittamaan vastuutaan korvattavien vahinkojen laajuuden osalta. Välilliset vahingot on syytä pyrkiä rajaamaan oman vastuun ulkopuolelle, jolloin on lisäksi aiheellista määritellä, mitä niillä tarkoitetaan. Jos esim. toimittaa melko vähäarvoisen komponentin osaksi arvokasta lopputuotetta, on hyvä saada omalle vastuulleen rahamääräinen yläraja. Molempien osapuolten etua voi palvella se, että viivästysvastuu on sanktioitu esim. viikoittaiseksi sopimussakoksi, joka on kertakaikkinen viivästyksen seuraamus.

Vastuunrajoitusehtoja laatiessa on huolehdittava siitä, että ne eivät muodostu kohtuuttomiksi toista osapuolta kohtaan. Kuluttajasuhteissa on lainsäädännössä monin osin nimenomaisia kieltoja elinkeinonharjoittajan lakisääteisen vastuun rajoittamisesta. Omaa vastuutaan voi usein vähentää myös ottamalla sopivan vakuutuksen.