Suostumuslauseke – mikä se on ja millaista toimintaa se edellyttää?

Osakkeen vapaa luovutettavuus on yksi osakeyhtiölakimme (OYL) keskeisistä periaatteista. Lähtökohtaisesti osakeyhtiön osake voidaan rajoituksitta luovuttaa ja hankkia. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin tätä oikeutta rajoittaa. Tällaisia OYL:n sallimia yhtiöjärjestykseen otettavia osakkeen vaihdannanrajoituksia ovat lunastuslausekkeet ja suostumuslausekkeet. Lunastuslausekkeet ovat monille tuttuja, mutta suostumuslausekkeet ovat harvinaisempia ja varmaankin siksi huonommin tunnettuja. Esittelen tässä artikkelissa suostumuslausekkeen pääperiaatteita sekä toimia, joihin suostumuslausekkeen soveltuessa tulee ryhtyä.  OYL:n mukaan yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että osakkeen hankkimiseen luovutustoimin vaaditaan yhtiön suostumus. Käytännössä tämä tarkoittaa, että osakkeen ostajan on saatava yhtiöltä suostumus sille, että hän tulee osakkeenomistajaksi. Suostumuslausekkeella pyritään usein siihen, ettei yhtiöön tulisi osakkeenomistajien tai yhtiön kannalta epäsuotuisia omistajatahoja. OYL ei sääntele tarkasti sitä, minkä sisältöisenä suostumuslauseke voidaan yhtiöjärjestykseen ottaa, joten pääosiltaan suostumuslausekkeen sisällöstä voidaan määrätä melko vapaasti yhtiöjärjestyksessä. Suostumuslausekkeen kohteena voi olla vain luovutustoimin tapahtuva osakkeen saanto, joten esimerkiksi perintö- ja testamenttisaannot eivät edellytä yhtiön suostumusta. Hallitus päättää suostumuksen antamisesta Suostumuksen antamisesta päättää hallitus, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Hallituksen lisäksi yhtiöjärjestysmääräyksen perusteella päätöksentekijöinä kyseeseen voisivat tulla yhtiökokous tai hallintoneuvosto. Lähtökohtaisesti hallitus tekee päätöksen suostumuksen antamisesta enemmistöpäätöksellä. Yhtiöjärjestykseen voidaan ottaa määräyksiä suostumuksen antamisen edellytyksistä ja jos tällaisia määräyksiä on olemassa, käyttää hallitus harkintavaltaansa asiassa näiden määräysten rajoissa. Jos tällaisia määräyksiä ei yhtiöjärjestyksessä ole, hallituksen harkintavalta on käytännössä vapaa. Yhtiöllä täytyy kuitenkin olla suostumuksen epäämiseen asiallinen syy. Suostumuksen hakeminen Suostumusta voi hakea ennen osakkeen luovutusta luovuttaja ja luovutuksen jälkeen luovutuksen saaja. OYL ei ohjaa hakemuksen muotoa tai siihen sisällytettäviä selvityksiä. Hakemus voi periaatteessa olla suullinenkin, mutta toki kirjallisen hakemuksen tekeminen on suositeltavaa. On etenkin hakijan intressissä esittää sellainen hakemus ja selvitys, että saannolle saadaan suostumus. Hallituksen ei tarvitse opastaa, miten osakkeiden saajan tulee menetellä saadakseen yhtiön suostumuksen. Hakijan asiana on selvittää, miten hänen tulee lain ja yhtiöjärjestyksen mukaan menetellä asiassa. Hakemus katsotaan saapuneeksi yhtiölle, kun se on toimitettu hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle tai muulle yhtiön edustamiseen oikeutetulle. Hakemuksessa tulisi esittää sellaiset tiedot, että hallitus voi niiden perusteella asian ratkaista. Yleensä tämä tarkoittaa ainakin tietoa siirtyneistä osakkeista/osakkeiden lukumäärästä sekä osakkeiden uudesta omistajasta. Esimerkiksi kauppakirjan jäljennöksen toimittaminen yhtiölle ja sen yhteydessä esitetty pyyntö suostumuksen saamiseksi riittänee hakemukseksi. Yhtiön tulee ilmoittaa tehdystä päätöksestä hakijalle. Jos suostumusta koskevasta ratkaisusta ei ole kirjallisesti ilmoitettu hakijalle kahden kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta yhtiölle, suostumus katsotaan annetuksi. Suostumuslausekkeen olemassaolo on syytä huomioida kauppakirjassa ja sopia miten menetellään, mikäli yhtiön suostumusta osakkeen siirtymiselle ei saada. Voi olla tarkoituksenmukaista sopia esimerkiksi siitä, että tällöin kauppa raukeaa ja myyjä on säilyttänyt omistusoikeutensa osakkeisiin kauppakirjan raukeamiseen saakka. Näin ei synny epäselvyyttä siitä, miten ostajan tulee menetellä, jos suostumusta ei saada. OYL:n mukaan ennen suostumuksen antamista luovutuksensaajalla ei ole yhtiössä muuta osakkeeseen perustuvaa oikeutta kuin oikeus suoritukseen varoja jaettaessa ja etuoikeus osakeannissa. Sekin on siis mahdollista, että suostumuksen epäämisen jälkeen ostaja jää tällaiseksi ns. vajaavaltaiseksi omistajaksi nostamaan vain varoja yhtiön voitonjaossa. OYL:ssä ei ole säännöstä, joka pakottaisi ostajan tässä tilanteessa luopumaan osakkeistaan. Ostaja voi myös luovuttaa osakkeen edelleen ja uusi luovutuksensaaja voi hakea suostumusta yhtiöltä. Suhde lunastuslausekkeeseen Jos yhtiöjärjestyksessä on sekä lunastus- että suostumuslausekkeet, voidaan yhtiöjärjestyksessä määrätä niiden keskinäisestä suhteesta. Voidaan esimerkiksi määrätä, että mikäli osakkeita ei lunasteta, osakkeiden hankkiminen edellyttää vielä yhtiön suostumusta. Tai voidaan määrätä, että mikäli suostumusta ei anneta, osakkeet voidaan lunastaa. Mikäli tällaisia määräyksiä ei ole, sovelletaan lausekkeita rinnakkain. Mikäli yhtiö on tällaisessa tilanteessa jo antanut suostumuksen osakkeen hankkimiselle, yhtiö ei voi kuitenkaan enää käyttää lunastuslausekkeen mukaista lunastusoikeuttaan. Yhtiöjärjestyksen muotoilu Lunastus- ja suostumuslausekkeiden sisällyttämistä yhtiöjärjestykseen ja näiden lausekkeiden muotoilua kannattaa harkita rauhassa ja pohtia, mitkä ovat yhtiön ja sen osakkeenomistajien tavoitteet näiden vaihdannanrajoitusten suhteen. OYL mahdollistaa näiden lausekkeiden muotoilun vastaamaan monenlaisia tarpeita ja toisaalta suinkaan aina näiden lausekkeiden sisällyttäminen yhtiöjärjestykseen ei ole tarpeellista taikka järkevää.