Suullisella sopimuksella sovitaan yhä isoja kauppoja

Sanotaan, että suullinen sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinenkin. Tämä pitää paikkansa, mutta ongelma nouseekin siitä, että aikanaan tehtyä suullista sopimusta osapuolet vaikeuksien tullessa tulkitsevat eri tavoin ja muistavat eri sisältöisenä. Miksi suullisia sopimuksia? Asianajajana muistan aina korostaa asiakkailleni, että suulliset sopimukset ovat riskialttiita, kun sopimuksen kohteena oleva kauppa, työsuoritus tai projektitoimitus kohtaa vaikeuksia. Juuri nyt on taloudessa sellainen aika, että erilaisten ongelmien määrä on lisääntynyt ja lisääntyy. Ei pystytä pitämään kiinni siitä, mitä aikanaan ehkä jopa sopijaosapuolten mielestä hyvinkin yksiselitteisesti sovittiin ja molemmat ehkä jopa ymmärsivät asian samalla tavalla. Vaikeudet eivät ehkä johdu lainkaan osapuolista itsestään vaan ulkopuolisista tekijöistä. Lopputuloksena kuitenkin saattaa olla, että ongelmia joko suorituksessa tai maksussa tulee ja silloin suullinen sopimus kovin helposti muistetaan ja tulkitaan kovin eri tavoin osapuolten kesken. Kun sopimuksen osapuolet ovat ehkä jo pitkäänkin tehneet yhteistyötä ja luottamus puolin ja toisin on syntynyt, saatetaan helpommin päätyä suullisiin sopimuksiin ja uskotaan, että ratkaisu kysymyksiin löytyy aina keskinäisin neuvotteluin. Ongelmiin ajaudutaan, kun näin ei tapahdukaan ja silloin ovat hyvät neuvot kalliita, mitä pitäisi tehdä, kun ei ole kirjallista sopimusta, mistä pitää kiinni. Sopijapuolten väliset neuvottelut Kun sopimuspohja on huono, nousevat sopimuksen tulkinnassa esimerkiksi neuvottelumuistiot ja pöytäkirjat arvoon arvaamattomaan. Valitettavasti kuitenkin on niin, että kun on ilman kirjallisia sopimuksia matkaan lähdetty, ei neuvotteluistakaan usein synny kirjallisia yhteenvetoja, johtuen esimerkiksi siitä, että joku tai jompikumpi osapuolista ei mitään kirjallista halua, sehän voi mahdollisesti toimia näyttönä itseä vastaan. Kun asianajaja joutuu mukaan tällaiseen tilanteeseen, ovat keinot usein aika vähissä. Ongelmat korostuvat, kun kysymyksessä ovat eri maista olevat sopijakumppanit, näinkin valitettavan usein vain näkee tapahtuvan. Tällöin ongelmat alkavat lain valinnasta ja oikeuspaikasta alkaen. Tartuntapintoja on varsin vähän ja esimerkiksi oikeudenkäynnin ennustettavuus saattaa olla todella pieni. Lojaliteettiperiaate Kun puhutaan pitkäkestoisesta sopimussuhteesta, edellytetään Suomen sopimusoikeuden periaatteiden mukaan sopimuksen osapuolilta lojaliteettia toisiaan kohtaan. Toisen tai toisten sopijakumppanien edut tulee ottaa huomioon omankin edun kustannuksella ja yhdessä pyrkiä saamaan aikaan kaikkia osapuolia edes jollain tavoin tyydyttävä lopputulos. Lojaliteettiperiaatteeseen voidaan vedota oikeudenkäynnissä, mutta sillä yksin ei koskaan ole sellaista vaikutusta, että vain siihen vetoamalla menestyisi. Kohtuullisuus Oikeustoimilaissa oleva kohtuullistamisen periaate on niitä viimeisiä keinoja, joilla sopimuksia yleensä tulkitaan. Nyt kerrotuissa ongelmissa sekin on yksi oljenkorsi auttamassa selvyyteen yhdessä esimerkiksi yllä kerrotun lojaliteettiperiaatteen kanssa. Räikeimmät sopimusrikkomukset voidaan ehkä saada jollain tavoin kompensoitua esimerkiksi kohtuullistamisperiaatteeseen vedoten. Sekin yksinään kuitenkin on tylsä ase. Sopijaosapuolten yhteinen tahto Erilaisista pienistä palasista, kuten ennen työn, toimituksen tai kaupan aloittamista käydyistä neuvotteluista laadituista vähäisistäkin asiakirjoista voidaan ehkä päätellä jotain sopijaosapuolten tahdonmuodostuksesta. Myös tällainen saattaa auttaa, kun kirjallista sopimusta ei ole tulkintapohjaksi. Kun ratkaisua kuitenkin joudutaan kokoamaan tässä kerrotuin tavoin palapelinä, ollaan aina ongelmissa ja lopputulos on arvaamaton. Vanha sanonta siitä, että laihakin sopu on parempi kuin lihava riita, tässä tapauksessa oikeudenkäynti, pitää nyt paikkansa. Hyvien ja pitkäaikaistenkin sopijakumppanien ei kuitenkaan pitäisi tyytyä puutteellisiin sopimuksiin, vaan molempia osapuolia auttaa aina, mikäli sopimuksissa, missä on kysymyksessä vähänkin suuremmat taloudelliset arvot, tehtäisiin ennen kaupan tekemistä tai töiden tai toimituksen aloittamista kunnolliset asiakirjat, joiden olemassaolo on omiaan ehkäisemään tulevien riitaisuuksien syntymistä. Tätä voi aina suositella.