Täysi-ikäisten adoptio on yleistynyt

Larissa Salo

Artikkelit

21.02.2022

Adoptioiden määrä on vähentynyt viime vuosina. Vuonna 2020 Suomessa vahvistettiin tilastokeskuksen mukaan yhteensä 293 adoptiota. Näistä 40 prosenttia oli täysi-ikäisten henkilöiden adoptioita eli ns. aikuisadoptioita.

Aikuisadoptio poikkeaa huomattavasti alaikäisen lapsen adoptoinnista. Aikuisadoptiolla käytännössä vahvistetaan jo aikaisemmin syntynyt vanhempi-lapsi -suhde.

Adoption edellytykset
Täysi-ikäisen henkilön adoptio voidaan vahvistaa joko sillä perusteella, että adoptoitava on ollut alaikäisenä adoptionhakijan hoidettavana ja kasvatettavana tai heidän välilleen on adoptoitavan ollessa alaikäinen muodostunut muutoin vakiintunut lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava suhde. Vakiintunut suhde edellyttää, että adoptionhakija on osallistunut lapsen arkipäivään tiiviisti ja aktiivisesti vuosien ajan. Suhteen tulee olla läheinen ja jatkuva ihmissuhde, johon kuuluu lapsen ja vanhemman suhteen tavoin välittämistä ja huolenpitoa. Edellytysten täyttymistä arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Edellytykset ovat tiukat ja suurin osa aikuisadoptioista onkin perheensisäisiä adoptioita.

Aikuisadoption vahvistamista haetaan käräjäoikeudelta kirjallisella hakemuksella. Hakemuksen lisäksi tulee käräjäoikeudelle toimittaa adoptoitavan suostumus adoptioon. Adoptiolaissa ei ole säädetty määräaikaa adoptiohakemuksen tekemiselle. Aikuisadoptio ei edellytä adoptoitavan vanhempien suostumusta. Täysi-ikäisen adoptio on adoptoitavan ja adoptionhakijan välinen korostuneen henkilökohtainen asia.

Vaikka adoptiolaki ei edellytä vanhempien suostumusta eikä edes vanhempien kuulemista, tarjoaa tuomioistuin usein biologisille vanhemmille mahdollisuuden lausua adoptiohakemuksesta, ellei heidän kantansa ilmene jo hakemuksesta. Usein saattaakin olla tarkoituksenmukaista hankkia myös vanhempien suostumukset jo hakemuksen liitteeksi, jos sellaiset on saatavissa. Biologisten vanhempien mahdollinen vastustus ei myöskään tarkoita, etteikö aikuisadoptio voisi tulla vahvistetuksi. Edes yhteydenpito ja suhde biologiseen vanhempaan eivät välttämättä ole esteenä aikuisadoption vahvistamiselle. Aikuisadoptiossa biologisilla vanhemmilla ei ole samanlaista asianosaisasemaa kuin alaikäisen adoptiossa. Biologisilla vanhemmilla ei esimerkiksi ole muutoksenhakuoikeutta tuomioistuimen päätökseen adoptiosta.

Toisin kuin alaikäisen adoption yhteydessä, ei aikuisadoption ollessa kysymyksessä ole myöskään tarvetta erilliselle adoptioneuvonnalle, sillä adoptoitavan oletetaan täysi-ikäisenä kykenevänsä itse valvomaan asiassa omaa etuaan.
Aikuisadoptio jää vahvistamatta, jos hakija ei ole voinut osoittaa, että adoption edellytykset ovat olemassa. Täysi-ikäisen adoptio on jäänyt vahvistamatta mm. tilanteessa, jossa adoptoitava on vasta lähellä täysi-ikäisyyttä tullut asumaan adoptionhakijan luokse. Lisäksi tuomioistuimet ovat joutuneet arvioimaan adoption motiiveja. Mikäli ilmenee, että toinen osapuoli on epäasiallisesti vaikuttanut hakemuksen laatimiseen, ei adoptiota tule vahvistaa. Perintöveron välttämistarkoitus ei ole asianmukainen motiivi aikuisadoptiolle.

Adoption oikeusvaikutukset
Adoptio on pysyvä, eikä sitä ole mahdollista katkaista edes molempien osapuolten halutessa. Adoption purkaa vain uusi adoptio. Adoptiossa adoptoitavan ja adoptionhakijan välille vahvistetaan lapsen ja vanhemman suhde. Adoptoitu lapsi saa täysin samat oikeudet kuin biologisilla lapsilla on. Adoptoitu saa saman perillisaseman kuin biologisilla rintaperillisillä on. Lapsen ja biologisen vanhemman välinen lapsen ja vanhemman välinen juridinen suhde katkeaa.

Perhetilanteiden moninaistuessa aikuisadoptio säilyttänee suosionsa myös tulevaisuudessa. Jos adoptio ei syystä tai toisesta ole mahdollista lapsen ollessa alaikäinen, on hyvä, että henkilöillä on mahdollisuus saada tosiasiallinen perhesuhteensa vakiinnutettua ja tunnustettua myös juridisesti vielä lapsen täysikäistyttyäkin.