Tietotekniikka-alan yleiset sopimusehdot uudistuivat – mitä vaikutuksia?

Varsin laajalti käytössä olevat tietotekniikka-alan ja IT-toimitusten sopimusehdot IT2010 ovat olleet uudistustyön kohteena. Uudistetut IT2015-ehdot tulivat aiempien ehtojen tilalle. Uudet ehdot eivät automaattisesti tule vanhojen ehtojen sijaan. Muutoinkin ko. ehtoja sopimuksissaan käyttävien on syytä jälleen harkita, soveltuvatko ne käyttöön sellaisenaan tai onko aiheellista joiltain osin sopia toisin tai tarkemmin. IT2015-ehdot ovat Keskuskauppakamarin, Ohjelmistoyrittäjät ry:n, Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry:n, Teknologiateollisuus ry:n ja Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry:n julkaisema päivitys aiempiin IT2010-ehtoihin. IT2015-sopimusehdot eivät ole varsinainen ehtouudistus, vaan oikeastaan ehtojen täydennys. Keskeiset muutokset Aiempia ehtoja on täydennetty ketterään ohjelmistotoimitukseen soveltuvalla omalla liitteellä EKT – Erityisehtoja ohjelmistojen toimituksista ketterillä menetelmillä. IT2015 ETP –Erityisehtoja tietoverkon välityksellä toimitettavista palveluista (pilvipalvelu) on jonkin verran myös täydennetty. Ehtoihin on tehty lähinnä joitakin tarkennuksia ja täsmennyksiä mm. palveluiden käyttöönottoon liittyen. Lisäksi IT2015 –ehdot sisältävät kokonaan uutena Liiketoiminnan eettiset periaatteet, joita tosin ei ole tarkoitus liittää sopimuksiin, mutta alan toimijat voivat niitä muutoin hyödyntää. JIT2015 Sattumaa tai ei, samaan ajankohtaan ajoittuu julkishallinnon omalta osaltaan käyttämien uusien Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleisten sopimusehtojen (JIT 2015) julkaisu. JIT 2015 -sopimusehdot korvasivat vuodelta 2007 peräisin olevat vanhat JIT 2007 -sopimusehdot. Uudistus on relevantti niille toimittajille, jotka tarjoavat tuotteitaan ja palveluitaan julkisille hankintayksiköille. JIT2015-ehdoissa on aiempiin verrattuna eräs olennainen muutos, joka antaa aiheen pohtia kysymystä yleisemminkin IT-sopimusten kannalta. Niistä on nimittäin poistettu sopimuksen purkua koskevat seuraamukset IT-sopimuksen purkaminen IT-toimitusta tai –palvelua koskevan sopimuksen purkaminen on aina juridisesti hyvin monitahoinen tilanne. Luonnollisestikin sopimuksen purkaminen tulee kyseeseen vasta, kun mitään muuta ratkaisua ei enää ole. Näitä tilanteita kuitenkin tulee, kuten muillakin aloilla. Purkamiseen liittyvä kysymys siitä, pitääkö ja missä laajuudessa osapuolten palauttaa saamansa sopimussuoritukset, ei ratkea pelkästään yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden avulla. Lähtökohtaisesti sopimuksen purkamistilanteessa kummankin osapuolen tulee palauttaa saamansa suoritukset puolin ja toisin. IT2015-ehdoissa ei ole purkamisen seurauksia koskevaa ehtoa. Sellaista ei myöskään ole enää JIT2015-ehdoissa. Sen sijaan aiemmissa JIT2007-ehdoissa oli ehto, jonka mukaisesti toimittajan tuli palauttaa asiakkaalle saamansa kauppahinta. Palvelun kyseessä ollen palautusvelvollisuus ei kuitenkaan koskenut jo suoritetuista palveluista maksettua hintaa. Miten pitäisi sopia Tietojärjestelmän toimitussopimusta solmittaessa saattaa kysymys sopimuksen purkutilanteen seuraamuksista ehkä osapuolten näkökulmasta olla hieman hankala keskustelun kohde ja toisaalta saattaa tuntua myös ”pirujen maalaamiselta seinille”. Kuitenkin kummankin osapuolen intressissä on mitä suurimmassa määrin sopia myös tästä kysymyksestä. Asiakas-tilaajan näkökulmasta esimerkiksi räätälöidyn verkkokauppajärjestelmän toimituksen olennaiset virheet tai viivästys saattavat oikeuttaa asiakkaan purkamaan sopimuksen. Sopimusehtojen mukaisesti osapuolen vahingonkorvausvastuu on yleensä rajoitettu – kuten IT2015 YSE ehdoissakin (20 % toimituksen kokonaishinnasta). Näin ollen jos asiakas on jo maksanut toimittajalle sopimukseen perustuvia maksuja esim. 50 % kokonaishinnasta ja tämän jälkeen syntyy sopimuksen purkutilanne, ei asiakas voi saada ainakaan vahingonkorvauksena enempää kuin vastuunrajoitusehdossa on määritelty. Toimittajanäkökulmasta vastaavasti IT2015 YSE – Yleiset sopimusehdot eivät ota kantaa siihen, onko toimittajalla esimerkiksi ohjelmistotoimituksen kyseessä ollen oikeus pitää saamansa maksut siltä osin kuin ne koskevat jo suoritettua työtä. Vaikka sopimus purettaisiin kesken toimituksen, on toimittaja kuitenkin mahdollisesti jo tehnyt huomattavan määrän työtä ja maksanut palkkoja projektissa olleille työntekijöilleen jne. Tällöin toimittajan intressissä on sisällyttää ehtoihin klausuuli JIT2007-ehtojen tapaan, että maksuja ei palauteta jo suoritetuista palveluista ja että asiakkaan tulee muutoinkin maksaa siihen asti (sopimuksen mukaisesti) toimitetuista palveluista. Kuten edellä esitetystä voidaan havaita, ei eri eturyhmittymien yhteistyönä tehtyjen IT2015-ehtojen osalta ole voitu välttyä kompromisseilta. Toisaalta kaikkia monimutkaisimpia kysymyksiä, kuten purkamisen seuraamuksia, ei ole voitu ehdoissa käsitellä yksityiskohtaisesti, koska erilaisia mahdollisia tilanteita on liian paljon. Näin ollen IT2015 tai muita vastaavia yleisiä ehtoja, kuten julkissektorin JIT21015, käytettäessäkin on syytä sopimusehtojen soveltuvuus tutkia huolellisesti juuri kyseisen toimituksen tai palvelusopimuksen osalta ja tehdä varsinaiseen pääsopimukseen ne tarvittavat lisäykset ja muutokset, joita yleiset ehdot eivät riittävästi ota huomioon.