Tietoyhteiskuntakaari kumosi kahdeksan lakia

Vuoden 2015 alusta tuli voimaan tietoyhteiskuntakaari, jolla kumottiin kahdeksan aikaisempaa sähköistä viestintää koskevaa lakia. Aiemmat yhteensä noin 490 pykälää on saatu tiivistettyä reiluun 350 pykälään. Lain asiasisällön kirjo on todella laaja sisältäen säännöksiä telekaapeleiden sijoittamisesta tv- ja radiomainontaan sekä sähköisen viestinnän luottamuksellisuuteen. Tietoyhteiskuntakaaren säätämisen tarkoituksena oli koota hajallaan olleet säännökset yhteen, poistaa lainsäädännön päällekkäisyydet sekä selkeyttää ja ajanmukaistaa sääntelyä. Sisällöllisesti tietoyhteiskuntakaarella ei niinkään pyritty olennaisiin muutoksiin. Muutamia uusia asioitakin laki toi tullessaan. Nostan seuraavassa esille muutamia yleisiä näkökohtia, jotka on hyvä huomioida erilaisia verkkopalvelukonsepteja kehitettäessä. Palveluntarjoajan vastuu Usein verkkopalveluissa on tavalla tai toisella kysymys käyttäjien viestinnän (tai muun sisällön) välittämisestä tai tallentamisesta. Palveluntarjoajan kannalta tulee selvittää vastuukysymykset huolellisesti. Viestintäpalvelussa voi tapahtua käyttäjien toimesta tekijänoikeusrikkomuksia ja immateriaaliloukkauksia sekä muita oikeudenvastaisia toimia. Palveluntarjoajalle keskeistä on, ettei tälle synny vastuuta käyttäjien rikkomuksista. Samaten palveluntarjoajalle on usein tärkeää, miten tämä voi laillisesti käsitellä ja hyödyntää viestinnästä syntyviä tietoja. Palveluntarjoajan vastuuvapauden perusteet eivät lainmuutoksen yhteydessä ole muuttuneet. Vastuuvapauden perusedellytyksenä on, että palvelun tarjoajan toiminta on luonteeltaan pelkästään teknistä. Tämä tarkoittaa, että vastuuvapauden säilyttääkseen palveluntarjoaja ei saa olla viestinnän alkuunpanija eikä puuttua sisällön tuottamiseen esimerkiksi muuttamalla viestintää, valitsemalla vastaanottajat tms. Oikeuskäytäntöä aiheesta on vanhan lainsäädännön ajaltakin yllättävän vähän. Korkein oikeus on oikeastaan vain ratkaisussaan KKO 2010:47 tulkinnut välittäjinä toimivien palveluntarjoajien vastuuvapautta suhteessa tiedostojenjakoverkossa tapahtuneisiin tekijänoikeusrikkomuksiin. Sopimusehdot kuntoon Palveluntarjoaja ei saa myöskään tallennuspalvelua tarjotessaan lähtökohtaisesti olla tietoinen siitä, millaista aineistoa siellä on tallennettuna. Mahdollisessa oikeudenloukkaustilanteessa palveluntarjoajan on, saatuaan tiedon siitä, että aineisto ilmeisesti loukkaa toisen oikeutta tai on muutoin oikeudenvastaista, toimittava viipymättä aineiston saannin estämiseksi. Muilta osin palveluntarjoajan vastuuta ja tämän oikeuksia aineiston käsittelyyn määrittelevät osaltaan myös palvelulle laaditut käyttöehdot. Jotta palveluntarjoaja voi täyttää lakiin perustuvat velvoitteensa, on syytä kiinnittää huomiota myös sopimusehtojen laatimiseen asiantuntevasti. Viestien välitystiedot luottamuksellisia Tietoyhteiskuntakaaren myötä nyttemmin korostuneesti myös viestien välitystiedot ovat luottamuksellisia. Välitystiedolla tarkoitetaan oikeus- tai luonnolliseen henkilöön yhdistettävissä olevaa tietoa, jota viestinnän välittäjä käsittelee viestien välittämiseksi. Yrityksille ja yhteisöille kertyy teknisiin järjestelmiinsä monenlaisia välitystietoja ja sähköpostijärjestelmiin luottamuksellisia viestejä. Välitystietoja voi syntyä myös, kun henkilö vierailee yrityksen nettisivuilla (verkkosivujen selaamisesta kertyvät tiedot) tai kun työntekijä kirjautuu työpaikan leimauslaitteella (jos laite lähettää tiedot palvelimelle). Tällaisenkin aineiston käsittelyssä on noudatettava huolellisuutta.