Tilaajavastuulaki

Muutaman vuoden voimassa ollut tilaajavastuulaki velvoittaa tilaajayritykset varmistamaan, että niiden kanssa vuokratyötä tai alihankintasopimuksia tekevät yritykset täyttävät lakisääteiset velvoitteensa. Lakia sovelletaan Suomessa tehtävään työhön. Lain mukaan tilaaja on velvollinen pyytämään sopimuspuoleltaan ja tämä on velvollinen antamaan selvitykset siitä, onko yritys merkitty ennakkoperintä- ja työnantajarekistereihin sekä arvonlisä-verovelvollisten rekisteriin. Lisäksi tilaajan tulee saada yrityksen kaupparekisteriote, todistus verojen maksamisesta, verovelkatodistus tai selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty. Edelleen tarvitaan todistukset eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkemaksuja koskeva maksusopimus on tehty. Lisäksi tulee saada selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. Edellä mainittu selvitysvelvollisuus syntyy, jos vuokratyöntekijöiden työskentely kestää yhteensä yli 10 työpäivää tai jos alihankintasopimuksen kokonaisarvo ylittää 7.500 euroa ilman alv:a. Lainmuutoksen myötä tilaajan vastuu laajeni rakentamistoiminnassa. Tapaturmavakuutuksen ottaminen liitetään yrityksen selvitettäviin asioihin. Lisäksi kaikki selvitykset on pyydettävä silloinkin, vaikka sopimuskumppanin toiminta on vakiintunutta tai kun tilaajan ja sopimuspuolen sopimussuhde on vakiintunut. Aiemmin vakiintuneessa sopimussuhteessa ei tarvinnut näitä selvityksiä pyytää. Selvitysvelvollisuuden laiminlyöneelle tilaajalle määrätään laiminlyöntimaksu, joka on vähintään 1.600 euroa ja enimmillään 16.000 euroa. Lain valvontaa tehostetaan ottamalla vakavimmissa rikkomuksissa käyttöön korotettu laiminlyöntimaksu, joka on vähintään 16.000 euroa ja enintään 50.000 euroa. Tällainen korotettu laiminlyöntimaksu soveltuisi etenkin silloin, kun tilaajan katsotaan tietoisesti syyllistyneen harmaan talouden edistämiseen. Tällaisia tapauksia olisi esimerkiksi sopimuksen tekeminen liiketoimintakiellossa olevan tahon kanssa tai tietoisena siitä, että sopimuskumppani ei aio noudattaa lakia. Hallituksen esityksen mukaan näillä rakentamistoimintaa koskevilla erityissäännöksillä tehostetaan lain toimivuutta sekä tarjotaan tilaajille paremmat mahdollisuudet varmistaa sopimuskumppaneidensa luotettavuutta. Taustalla on pyrkimys torjua harmaata taloutta, joka on yksi hallituksen tavoitteista. Tilaajan vastuu rakennustoiminnassa laajeni tällä lainmuutoksella 1.9.2012 alkaen.