Työntekijästä omistajaksi – mitä kannattaa huomioida?

Hyvien työntekijöiden sitouttaminen on työnantajan kannalta tärkeää. Usein paras tapa sitouttaa työntekijä on tarjota tälle mahdollisuus työnantajayrityksen osaomistamiseen. Joskus yrityksen toimiva johto ja työntekijät saattavat myös olla kiinnostuneita koko yrityksen tai jonkin sen osan ostamisesta. Tässä artikkelissa käsitellään seikkoja, joihin työntekijän on syytä kiinnittää huomiota edellä mainittuja järjestelyjä harkitessaan. Omistusjärjestelyjen toteuttaminen on mahdollista useilla eri tavoilla. Tyypillistä on, että kannustintyyppinen omistaminen toteutetaan osakeannin kautta. Tällöin työntekijälle suunnataan merkittäväksi työnantajayhtiön uusia osakkeita osapuolten sopimalla hinnalla. Yhtiön hallussa olevien osakkeiden antaminen on verotuksellisesti epäedullista, sillä niistä on maksettava varainsiirtoveroa. Osakkeiden antaminen voidaan toteuttaa myös antamalla ensin optioita, jotka oikeuttavat myöhemmin, esimerkiksi tiettyjen tavoitteiden toteuduttua, merkitsemään yhtiön osakkeita. Myös suoraan osakeantiin voidaan sisällyttää ehtoja, joiden toteutumista merkintäoikeuden käyttäminen edellyttää. Työntekijän kannattaa huomioida merkinnän rahoittamista pohtiessaan, että osakkeiden merkitsemisestä käypää hintaa alemmalla hinnalla saatua etua pidetään lähtökohtaisesti veronalaisena ansiotulona. Rahoitussuunnitelmassa on siten syytä varautua myös verojen maksamiseen. Työntekijä voi luonnollisesti myös ostaa osakkeita yhtiön omistajilta. Tällöinkin alihintainen luovutus verotetaan kuitenkin pääsääntöisesti ansiotulona. Lisäksi osakekaupan yhteydessä ostaja maksaa varainsiirtoveroa. Management Buy Out Eri syistä johtuen voidaan myös päätyä tilanteeseen, jossa työntekijöille tarjoutuu mahdollisuus ostaa pois koko yritys tai jokin sen osa. Tällöin puhutaan ns. MBO-kaupasta. Tyypillinen syy MBO-kaupalle voi olla mm. omistajayrittäjän halu luopua omistuksesta tilanteessa, jossa sopivaa ulkopuolista ostajaa ei ole löytynyt. MBO-kauppaan saattaa houkuttaa työntekijöiden kannalta myös tilanne, jossa liiketoiminta tai sen osa ei ole kehittynyt odotetusti ja on lopettamisuhan alla. Tällöin työntekijät voivat MBO-kaupalla mahdollisesti jatkaa toimintaa ja pelastaa työpaikkansa. MBO-kauppa voidaan toteuttaa osake- tai liiketoimintakauppana. Ostajan eli työntekijöiden näkökulmasta liiketoimintakauppa on sikäli riskittömämpi, etteivät työnantajayrityksen sisälle kätkeytyvät riskit siirry ostajayhtiölle. Toisaalta työntekijöillä on usein varsin hyvä kuva niistä riskeistä, joita toiminnan menneisyyteen mahdollisesti liittyy. Näin ollen riskit ovat usein hallittavissa, eikä kaupan rakenne siten välttämättä määräydykään pelkästään riskien minimoimisen näkökulmasta. Osakekaupan tekemistä saattaa kuitenkin vaikeuttaa tilanne, jossa yrityksen tase on huomattavan raskas. Tällöin rahoituksen saaminen kauppahinnan maksamiselle voi aiheuttaa haasteita. Usein onkin tarpeen selvittää, miten tasetta voitaisiin keventää ennen kaupan tekemistä. Harkittavaksi voi tällöin tulla esimerkiksi jakautuminen, jossa ostettavaan yritystoimintaan liittymätön varallisuus siirretään verotehokkaasti pois kaupan kohteena olevasta liiketoimintayhtiöstä. Omistusjärjestelyiden rahoitus Niin työntekijöiden sitouttamisen kuin MBO-kaupankin yhteydessä olennainen asia järjestelyn toteuttamismahdollisuuksien kannalta on rahoituksen järjestäminen. Mikäli rahoituksen järjestäminen ei onnistu rahalaitoslainana, voi myyjä tai tietyissä rajoissa myös kohdeyhtiö osallistua rahoituksen järjestämiseen. Eräs mahdollisuus on sopia, että kauppahinta perustuu ns. earn out -malliin, jossa kauppahinnan määrä riippuu yrityksen kaupan jälkeisten tilikausien tuotosta ja maksetaan pois kyseisiltä tilikausilta kertyvillä osingoilla. Toisaalta myyjä saattaa edellyttää, että mikäli kauppa tehdään edullisella hinnalla, sitoutuu ostajataho tilittämään myyjälle lisäkauppahintana osan arvonnoususta, mikäli ostaja myy yrityksen paremmalla hinnalla edelleen sovitun määräajan sisällä. Pääsääntöisesti kohdeyhtiö ei itse saa antaa lainaa sen osakkeita koskevan kaupan rahoittamiseksi. Tältä osin osakeyhtiölaki sisältää kuitenkin poikkeuksen. Rajoitusta ei nimittäin sovelleta sellaisiin jakokelpoisten varojen rajoissa toteutettaviin toimiin, joiden tarkoituksena on osakkeiden hankkiminen yhtiön tai sen konserniyhtiön työntekijöille. Kauppaan liittyvät dokumentit Osakeannin, kaupan tai muiden omistusjärjestelyiden toteuttaminen edellyttää luonnollisesti osakkeiden luovutukseen liittyvän transaktiodokumentaation laatimista. Näissä asiakirjoissa sovitaan mm. järjestelyn toteuttamisaikataulusta ja -tekniikasta sekä osapuolten vastuista. Osakkeisiin sijoittavan työntekijän näkökulmasta sijoitusta koskevien dokumenttien kanssa aivan yhtä tärkeitä ovat sijoituksen jälkeistä toimintaa säätelevien sopimusten laatiminen. Tällaisia sopimuksia ovat tyypillisesti mm. osakassopimukset, joilla sovitaan mm. kohdeyhtiön toiminnan kehittämisestä ja päätöksentekojärjestyksestä kohdeyhtiössä. Osakassopimukseen kirjattavien oikeuksien ja velvoitteiden suhteen kannattaa olla tarkkana ja pohtia niiden toimivuutta erilaisten jatkoskenaarioiden kannalta. Usein MBO-kauppojen yhteydessä on myös olennaisen tärkeää varmistaa, että edellytykset liiketoiminnan jatkamiselle säilyvät omistajanvaihdoksesta huolimatta. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun MBO-kaupan kohteena on sellainen liiketoiminnan osa, joka tukee myyvän yhtiön muuta liiketoimintaa. Tällöin on tavallista, että MBO-kaupan yhteydessä sovitaan esimerkiksi palvelusopimuksesta, jolla myyvä yhtiö sitoutuu ostamaan eriytettävän liiketoiminnan tarjoamia palveluja myös kaupan jälkeen. Palvelusopimusten muotoiluun on tällöin kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta liiketoimintakaupan idea ei valu hukkaan. Työsuhteen muuttuminen osakassuhteeksi Omistuksen hankkiminen työnantajayhtiöstä saattaa joissakin tapauksissa vaikuttaa myös siihen, miten työntekijän suhdetta työnantajayhtiöön jatkossa juridisesti arvioidaan. Työoikeudellinen arviointi on toki tapauskohtaista kokonaisarviointia, mutta karkeasti voidaan todeta, että mikäli työntekijä työskentelee johtavassa asemassa ja hankkii itselleen yli 30 prosenttia yhtiön osakekannasta tai äänimäärästä, ei häntä enää pidetä työsuhteessa olevana työntekijänä eikä hänellä siten ole esimerkiksi työlainsäädännön tuomaa työsuhdeturvaa. Samalla työntekijä putoaa pois työeläkkeen piiristä ja yrittäjästatus vaikuttaa myös työttömyysturvan määräytymiseen. Työntekijän kannattaakin huolellisesti ottaa selvää sijoitukseen liittyvistä seikoista ja harkita, millä ehdoilla on valmis sijoituksen tekemään.