Työsuhteet yrityskaupassa

Edelle

Artikkelit

17.10.2022

Yrityskaupoissa siirtyy lähes aina henkilöstöä. Pääsääntöisesti uuden liiketoiminnan harjoittajalle on tärkeää saada osaavaa henkilöstöä riittävästi käyttöönsä liiketoiminnan jatkamiseksi. Lähes aina on kuitenkin kysymys myös siitä, että ostajalla on velvollisuus ottaa vastaan kaikki liiketoimintaan kuuluvat työntekijät. Ostaja ei siten voi valita henkilöstöä, joka liiketoiminnan mukana seuraa.

EU:n liikkeenluovutusdirektiivissä ja myös kansallisessa työsopimuslais-sa on määritelty liikkeenluovutus, eli ne olosuhteet, joissa luovutusta pidetään työoikeudellisena liikkeen luovutuksena. Tällöin luovutuksen kohteena olevaan liiketoimintaan kuuluvilla työntekijöillä on oikeus ja velvollisuus siirtyä uuden työnantajan palvelukseen. Lisäksi erityisesti luovutuksen saajalle eli ostajalle syntyy laaja joukko muita velvoitteita.

Määritelmä ”liikkeen luovutus” on muotoutunut oikeuskäytännössä vakiintuneeksi käsittäen useita eri elementtejä. Menemättä tarkemmin liikkeen luovutuksen määritelmään tässä on syytä todeta, että aina kun luovutettava liiketoiminta on toiminnallinen kokonaisuus ja toiminta jatkuu keskeytyksettä, on syytä pohtia, onko kysymyksessä työoikeudellinen liikkeen luovutus. Tilanne voi syntyä osake- tai liiketoimintakaupan ohella niissä tilanteissa, kuin toimintoja ulkoistetaan tai ulkoistettua toimintaa ryhdytään tekemään itse.

Ostajalle siirtyvät velvoitteet
Kun yrityskaupassa tai muussa liiketoimintojen järjestelyssä on kysymys liikkeen luovutuksesta, seuraa siitä erityisesti luovutuksen saajalle eli ostajalle kauppaan liittyviä vastuita ja riskejäkin.

Liikkeen luovutuksessa luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle sellaisenaan. Lisäksi, ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän palkka- tai muusta työsuhteesta johtuvasta saatavasta vastaavat luovuttaja ja luovutuksensaaja yhteisvastuullisesti. Luovuttaja on kuitenkin luovutuksensaajalle vastuussa ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän saatavasta, jollei muuta ole sovittu.

Käytännössä yrityskaupassa ostajan ja myyjän välillä lähes poikkeuksetta sovitaan, että luovuttaja vastaa työntekijöiden työsuhdesaatavista, kuten lomapalkkaveloista, palkoista, ylityökorvauksista ja vastaavista ajalta ennen luovutushetkeä ja ostaja luovutushetken jälkeen. Ei ole kuitenkaan tavatonta, että myyjällä on työnantajana jäänyt vaikkapa osa työntekijöiden ylitöistä tai muista saatavista kirjaamatta, joihin oikeuksiinsa työntekijät havahtuvat yrityskaupan jälkeen uuden työnantajan palveluksessa.

Yllättävät ja uudet vaatimukset työntekijöiltä ajalta ennen yrityskauppaa ovat harmillisia ja aiheuttavat toimenpiteitä myös myyjän ja ostajan välille. Tällöin valitettavasti joudutaan kaivamaan usein esille myös kauppakirja ja tutkimaan, mitä myyjät ovat vakuuttaneet ja mistä myyjät vastaavat myös kaupan jälkeen. Onkin tärkeää tehdä hyvin työoikeudellinen due diligence -tarkastus ennen yrityskauppaa ja selvittää mahdollisimman tarkkaan se, kuinka kattavasti myyjä on noudattanut pakottavaa työlainsäädäntöä.

Siirtyvät työntekijät ja työehdot
Kun laajemmasta yrityskokonaisuudesta myydään itsenäinen osa uudelle omistajalle, syntyy joskus tilanne, jossa joudutaan arvioimaan, ketkä työntekijät kuuluvat luovutettavaan liiketoimintaan. Yleensä työntekijät, jotka tekevät työtänsä yli 50 % kaupan kohteena olevan liiketoiminnan mukaisissa tehtävissä, kuuluvat luovutuksen piiriin. Tämä koskee myös tukitoimintoja, jolloin esimerkiksi luovutettavan liiketoiminnan palkanlaskija saattaa kuulua luovutuksen piiriin.

Uusi työnantaja ei saa liikkeen luovutuksen perusteella muuttaa työntekijöiden työsuhteiden ehtoja, esimerkiksi työaikaa tai palkkaa. Siirtyvien työntekijöiden työehtoihin ei ole mahdollista tehdä muutoksia, vaan ne siirtyvät sellaisinaan.

Vanhoina työntekijöinä siirtyminen tarkoittaa sitä, että työsuhde säilyy samana ja keskeytymättömänä, mikä vaikuttaa esimerkiksi palkkaan, irtisanomisajan pituuteen ja vuosilomaetuuksiin.

Irtisanominen tai työehtosopimuksen muutos yrityskaupan jälkeen?
Liikkeen luovutus ei luonnollisesti ole itsenäinen peruste irtisanomiselle. Siten luovutuksensaaja ei voi irtisanoa siirtyneitä työntekijöitä pelkästään liikkeen luovutuksen perusteella. On kuitenkin tavallista, että yritysjärjestelyssä siirtyy myös toimintoja, jotka ovat osittain tai kokonaan päällekkäisiä vastaanottavan liiketoiminnan kanssa. Jos tästä seuraa työn olennainen ja pysyvä väheneminen, on työsuhde mahdollista päättää tavan-omaisen muutosneuvotteluprosessin myötä.

Joskus ostettavassa liiketoiminnassa noudatetaan muuta työehtosopimusta, kuin mitä ostaja on liiketoiminnassaan noudattanut. Työehtosopimuksen muuttaminen välittömästi liikkeen luovutuksen jälkeen ei ole mahdollista. Siirtyvät työntekijät kuuluvat entisen työehtosopimuksen piiriin sopimuskauden loppuun saakka. Jos työnantaja päättää vaihtaa työehtosopimusta, tulee luovutuksessa noudatettavaksi siirtynyt työehtosopimus tarvittaessa irtisanoa ja sen päätyttyä työnantaja voi alkaa noudattaa käytössään olevaa työehtosopimusta.

Kahden kerroksen väkeä?
Kun yrityskaupassa liiketoimintaa integroidaan jo olemassa olevaan liiketoimintaan, saattaa syntyä tilanne, jossa samaa työtä tekevillä työntekijöillä on toisistaan poikkeavia työsuhteen ehtoja.

Toisaalta työnantajalla on myös työsopimuslain mukaan velvollisuus kohdella kaikkia työntekijöitä tasapuolisesti, ellei tasapuolisuusvaatimuksesta poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asemat huomioi-den perusteltua. Säännös kieltää työnantajaa asettamasta työntekijöitä perusteettomasti keskenään eri asemaan.

Oikeuskäytännössä on katsottu, että liikkeen luovutus voi muodostaa hyväksyttävän syyn erisuuruisille palkoille, koska luovutuksensaaja on suoraan lain nojalla velvollinen säilyttämään työntekijän aikaisemmat edut. Tasapuolisen kohtelun vaatimus kuitenkin edellyttää, että työnantajalla on reaalinen suunnitelma palkkaerojen tasaamiseksi myöhemmin esimerkiksi kohdentamalla palkankorotuksia matalammin palkatulle henkilöstölle tai muilla tavoin.

Liikkeenluovutus hyväksyttävänä syynä maksaa eri suuruista palkkaa ei ole siten pysyvä peruste. Ajan kulumisen tai olosuhteiden muuttumisen vuoksi hyväksyttävä syy voi poistua. On siten jo ennen liikkeen luovutusta pohdittava palkkojen yhdenmukaistamista ja sen kustannuksia: epäoikeudenmukaisuus palkoissa aiheuttaa turhaa kitkaa työntekijöiden välillä tilanteessa, jossa työnantajalla on usein tarve saada henkilöstö toimimaan yhdessä tuottavasti.

Mirja Ropo