Ulkomaisen yhtiön yleinen verovelvollisuus Suomeen

Edelle

Artikkelit Verotus

21.02.2022

Yhtiöitä perustetaan ulkomaille monista syistä. Syynä voi olla strateginen valinta, kustannustehokkuus, riskien hallinta tai verosuunnittelukin. Suomella on verotusvaltaa ulkomaiseenkin yhtiöön, jos sen tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee Suomessa. Artikkelissa tarkastellaan, mihin verotusoikeus perustuu.

Tuloverovelvolliset jaetaan yleisesti verovelvollisiin ja rajoitetusti verovelvollisiin. Suomessa yleisesti verovelvollinen on suorittaa veroa maailmanlaajuisista tuloistaan, ottaen kuitenkin huomioon Suomen tekemissä kahdenkertaisen verotuksen estämistä koskevissa sopimuksissa olevat veropohjan jakamista valtioiden välillä koskevat periaatteet. Rajoitetusti verovelvollista verotetaan täällä vain tuloista, joilla on liittymä Suomeen.

Suomessa rekisteröity tai perustettu yhteisö, kuten osakeyhtiö, on Suomessa yleisesti verovelvollinen. Ulkomailla perustettu tai rekisteröity yhtiö on täällä yleisesti verovelvollinen, jos sen tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee Suomessa. Tosiasiallinen johtopaikka laajentaa Suomen alueellista verotusoikeutta merkittävästi. Sääntely vastaa monissa muissa maissa jo aikaisemmin voimassa olleita periaatteita verotusoikeuden määräytymisessä.

Tosiasiallista johtopaikkaa koskevat säännökset pyrkivät rajoittamaan ja estämään tilanteita, joissa yleinen verovelvollisuus Suomessa pyritään välttämään perustamalla yhtiö ulkomaille, vaikka sen omistus, johto ja toiminta olisivatkin kokonaan Suomessa. Lainmuutoksella on tavoiteltu tehokkaampaa verovalvontaa, ja sillä myös pyritään estämään ennalta pyrkimyksiä hyödyntää keinotekoisia yhtiöjärjestelyjä, kuten pöytälaatikkoyhtiöitä. Lain muuttamisesta sovittiin pääministeri Sannan Marinin hallituksen hallitusohjelmassa (Ohjelma 10.12.2019, Liite 5 kohta 4). Periaatteet sisältyvät tuloverolain (TVL) 9 §:n muutokseen (Laki 30.112.2020/1188; HE 136/2020), jota on sovellettu 1.1.2021 lukien. Lain esitöissä viitataan harmaan talouden selvitysyksikön selvitykseen 7/2019 (Verovilppi kansainvälisessä sijoitustoiminnassa), jonka mukaan veronvälttämistarkoituksessa ulkomaille perustettujen sijoitusyhtiöiden kohdalla tyypillisesti yrityksen johto ja hallinto on hoidettu Suomessa kiinteästä liikepaikasta käsin, joka on voinut muodostua esimerkiksi yhtiön ainoan omistajan ja johtohenkilön kotiin.

Lainmuutoksella on pyritty myös parempaan kaksoisasujatilanteiden hallintaan. Tällainen tilanne syntyy, kun kaksi valtiota haluaa verosopimukseen vedoten verottaa samaa yhtiötä, ja toinen esimerkiksi perustaa vaatimuksensa yhtiön tuossa valtiossa olevaan tosiasialliseen johtopaikkaan ja toinen, kuten Suomi aikaisemmin, puolestaan siihen, että yhtiö on siellä rekisteröity. Nyt Suomi voi tarvittaessa vedota siihen, että yhtiöllä on Suomessa tosiasiallinen johtopaikka, mikä saattaa konkreettisessa tilanteessa parantaa merkittävästi Suomen neuvotteluasemaa.

Ulkomaisen yhtiön tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee TVL 9 §:n 8 momentin mukaan paikassa, jossa yhteisön hallitus tai muu päätöksentekoelin tekee yhteisön tärkeimmät ylintä päivittäistä johtamista koskevat päätökset. Tosiasiallisen johtopaikan sijaintia arvioitaessa otetaan huomioon myös muut yhteisön organisointiin ja liiketoimintaan liittyvät olosuhteet, kuten paikka, jossa työskentelee yhtiön toimeenpaneva johto, siis toimitusjohtaja tai vastaava johtaja sekä näiden välittömässä alaisuudessa toimivat henkilöt, jotka toimivat yhtiön ylimmissä johtotehtävissä.

Tyypillisesti tosiasiallinen johtopaikka voi muodostua Suomeen, kun yhtiöllä on rekisteröintimaassaan kovin ohut hallinnollinen organisaatio, ja yhtiön hallituksen kokoukset pidetään Suomessa ja toimitusjohtaja ja yhtiön keskeisin toimiva johtokin työskentelevät Suomessa. Käytännössä on tärkeää miettiä erityisesti hallituksen työskentelyä ja kokousmenettelyjä, ainakin sellaisissa yhtiöissä, joissa hallitus haluaa käyttää yleistoimivaltaansa yhtiön operatiivisia toimintoja koskevissa kysymyksissä. Myös toimivan johdon työskentelypaikkaan ja -tapoihin tulee kiinnittää huomiota. Merkityksellinen on maantieteellinen paikka, jossa yhtiön organisatorisesti ja taloudellisesti tosiasiallinen toiminnan painopiste sijaitsee. Tosiasiallinen johtopaikka perustuu yhtiön toimintaolosuhteita ja johtamiskäytänteitä koskevaan kokonaisharkintaan. Tosiasialliselta johtopaikalta edellytetään riittävää pysyvyyttä. Erityisesti yrityksissä tulisi kiinnittää huomiota konsernin ulkomaisia tytäryhtiöitä koskeviin konserniohjauskäytänteisiin.

Kun ulkomainen yhtiö katsotaan tosiasiallisen johtopaikan perusteella Suomessa yleisesti verovelvolliseksi, siihen sovelletaan sen jälkeen niitä tuloverosäännöksiä, joita kotimaisiin yhtiöihin sovelletaan. Tällainen ulkomainen yhtiö voi muun muassa olla, jos konserniavustuksen edellytykset täyttyvät ja yhtiö voidaan rinnastaa osakeyhtiöön, konserniavustuksen antajana ja saajana, mikä ulkomaiselle yhtiölle ei muutoin ole mahdollista.

Verohallinto on antanut tuloverovelvollisuutta koskevien säännösten soveltamisesta ohjeen (Ohje 1.4.2021 VH/8343/00.01.00/2020, Yhteisön yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus). Ohjeessa on (5.1.2) havainnollisia esimerkkejä tosiasiallisen johtopaikan määräytymisestä erilaisissa tilanteissa.

Raimo Immonen