Siirry sisältöön

Uusittu jatkokäsittelylupamenettely siirtää oikeudenkäyntien painopistettä alioikeusvaiheeseen

04.02.2016
Hovioikeuksissa otettiin vuonna 2011 käyttöön jatkokäsittelylupamenettely, joka merkitsee sitä, että asian ottaminen hovioikeuden täystutkintaan edellyttää jatkokäsittelyluvan myöntämistä. Alun perin jatkokäsittelylupajärjestelmä koski tiettyjä riita- ja rikosasioita, mutta viime vuoden lokakuussa järjestelmä laajeni siten, että kaikki riita- ja hakemusasiat sekä suuri osa rikosasioista tuli jatkokäsittelyluvan piiriin. Järjestelmän taustalla on pyrkimys nopeuttaa asioiden käsittelyä ja edistää hovioikeuksien voimavarojen järkevää käyttöä siten, että muutoksenhaun kohteena olevan asian laatu voidaan ottaa paremmin huomioon. Mihin asioihin jatkokäsittelylupa tarvitaan? Aiemmin riita-asioissa tarvittiin jatkokäsittelylupa, jos velkaa tai muuta rahasaamista koskevan riidan niin sanottu häviöarvo oli enintään 10.000 euroa. Häviöarvolla tarkoitetaan erotusta asianosaisen hovioikeudessa esittämän vaatimuksen ja käräjäoikeuden ratkaisun välillä. Näin ollen muutoksenhakuintressiltään vähäisemmät jutut kuuluivat lupamenettelyn piiriin. Muissa kuin rahasaamista koskevissa riita-asioissa jatkokäsittelylupaa ei tarvittu, kuten ei myöskään hakemusasioissa. Rikosasioissa vastaaja tarvitsi aiemmin jatkokäsittelyluvan, jos häntä ei ollut tuomittu neljää kuukautta ankarampaan vankeusrangaistukseen, ja virallinen syyttäjä ja asianomistaja silloin, jos valitus koski rikosta, josta ankarin säädetty rangaistus on enintään kaksi vuotta vankeutta. Lokakuussa 2015 voimaan tulleen uudistuksen myötä jatkokäsittelylupajärjestelmä laajeni merkittävästi, ja sen piiriin kuuluvat nykyisin kaikki riita- ja hakemusasiat. Rikosasioissa jatkokäsittelylupa tarvitaan muissa asioissa lukuun ottamatta niitä, joissa vastaaja on tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin kahdeksan kuukautta vankeutta. Jatkokäsittelyluvan tarve on siten nykyisen lainsäädännön mukaan pääsääntö haettaessa muutosta käräjäoikeuden tuomioon. Perusteet jatkokäsittelyluvan myöntämiselle Jatkokäsittelylupa on myönnettävä niin sanotulla muutosperusteella silloin, kun on aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta. Epäily lopputuloksen oikeellisuudesta voi kohdistua sekä oikeus- että näyttökysymykseen, eikä epäilyn kynnystä ole tarkoitettu kovin korkeaksi. Toinen lupaperuste on niin sanottu tarkistusperuste, jonka mukaan lupa on myönnettävä, jos käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta ei ole mahdollista arvioida jatkokäsittelylupaa myöntämättä. Ennakkotapausperusteella jatkokäsittelylupa on myönnettävä silloin, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa on tärkeä myöntää asiassa jatkokäsittelylupa. Esimerkiksi rangaistuskäytännön vakiintumattomuus voi olla peruste jatkokäsittelyluvan myöntämiseen ennakkotapausperusteella. Jatkokäsittelylupa on myönnettävä myös silloin, kun luvan myöntämiseen on muu painava syy, joka voi olla esimerkiksi asian erityinen merkitys muutoksenhakijalle. Uudistuksen vaikutukset Jatkokäsittelylupamenettely ei sinänsä rajoita oikeutta hakea muutosta käräjäoikeuden tuomioon, vaan kaikista käräjäoikeuden ratkaisuista voi edelleenkin valittaa hovioikeuteen. Menettely koskee sitä, millä tavalla asiaa hovioikeudessa muutoksenhaun johdosta ensi vaiheessa arvioidaan, ja hovioikeus ottaa täystutkintaan vain ne asiat, joille se myöntää jatkokäsittelyluvan. Luparatkaisu tehdään kirjallisen aineiston perusteella. Jatkokäsittelylupajärjestelmän käyttöalan huomattavan laajentumisen myötä käräjäoikeuksien rooli riita-, rikos- sekä hakemusasioiden ratkaisijana korostuu ja oikeudenkäyntien painopiste siirtyy voimakkaammin käräjäoikeusvaiheeseen. Tämä asettaa käräjäoikeuksien toiminnalle entistä korkeampia laatuvaatimuksia. Hovioikeuksien ensisijaiseksi tehtäväksi muodostuu käräjäoikeuksien ratkaisujen oikeellisuuden arviointi ilman, että koko alioikeusprosessia on tarpeen toistaa hovioikeudessa. Tämän arvioinnin tekeminen asianosaisten oikeusturvaa vaarantamatta edellyttää, että käräjäoikeuden ratkaisujen perustelujen taso on korkea erityisesti laajemmissa ja vaikeammissa asioissa.

Aiheeseen liittyvät julkaisut