Vahinkojen korvaamisesta

Edelle

Artikkelit

07.02.2017

Vahingonkorvausoikeuslaki sääntelee lähtökohtaisesti vastuuta sopimussuhteiden ulkopuolisissa tilanteissa. Sopimussuhteessa aiheutettu vahinko sen sijaan korvataan lukuisissa eri säädöksissä määritellyllä tavalla; vahinkojen korvaamista sopimussuhteessa on säädetty esimerkiksi osakeyhtiölaissa, kauppalaissa ja vaikkapa maakaaressa. Vahingonkorvauslain lähtökohta korvausvastuun syntymiselle on se, että vahinko on aiheutettu joko tahallaan tai tuottamuksellisesti. Tuottamus on huolimattomuutta. Korvausvastuuta ei ole, mikäli tuottamuksellisuutta ei voida osoittaa.

Esimerkiksi julkisivukorjausrakennustyönmaalla työskentelevä työntekijä voi aiheuttaa vahinkoa jalkakäytävällä kävelevälle henkilölle pudottamalla jotakin tämän päälle. Tilanteeseen soveltuvat vahingonkorvauslain säännökset, joten menettelyssä vähintään tuottamus tulee osoittaa olevan olemassa. Tilanteeseen soveltuu myös vahingonkorvauslain kanavointisäännös, eli periaate siitä, että lähtökohtaisesti työnantaja vastaa työntekijän toiselle aiheuttamasta vahingosta.

Varallisuusvahinko

Taloudellisen vahingon, eli ns. varallisuusvahingon korvaamisen edellytyksenä vahingonkorvauslain mukaisissa tilanteissa on, että vahingon korvaukselle on erittäin painavia syitä. Erityisen painava syy on katsottu olleen esimerkiksi tapauksessa, jossa asianajaja oli osallistunut testamentin lainvoimaisuutta selvittämättä kuolinpesän omaisuuden realisointiin kun testamentti sittemmin oli julistettu pätemättömäksi.

Tuottamuksesta riippumaton, ns. ankara vastuu on säädetty vaarallisen tai muutoin luottamusta korostavan toiminnan harjoittajalle. Tällaisia ovat muun muassa ilma-alustoiminnan, ydinvoimalatoiminnan, kaivostoiminnan harjoittajat sekä erinäisten rekisterienpitäjät.

Sopimusperusteisessa vahingon korvaamisessa on edellisestä poiketen lähtökohtana se, että vahingon aiheuttajan velvollisuutena on myös varallisuusvahinkojen korvaaminen. Tämä on luonnollista ja ymmärrettävää, sillä tämän tyyppiset vahingot ovat sopimussuhteissa yleisiä.

Vahingon ja korvausvastuun syntyminen edellyttää, että menettelyn ja seurauksen välillä on syy-yhteys. Edellä on kerrottu, että korvausvastuun syntyminen edellyttää lisäksi tuottamuksen osoittamista. Sopimussuhteisessa vahingonkorvauksessa on tältä osin voimassa periaate, että vapautuakseen vastuusta, on väitetyn vahingon aiheuttajan kyettävä osoittamaan toimineensa moitteettomasti. Käytössä on siten niin sanottu käännetty todistustaakka, jolla korostetaan vastuuta sopimuksen oikean sisältöisestä täyttämisestä.

Välittömät ja välilliset vahingot

Varallisuusvahingot jaetaan välittömiin ja välillisiin vahinkoihin. Välittömiä vahinkoja ovat sellaiset vahingot, jotka ovat suoraan seurausta sopimuksen vastaisesta menettelystä. Esimerkiksi viallisen tai sopimattoman osan toimittaminen tuotantolaitteistoon aiheuttaa välittömän vahingon virheellisen osan suhteen. Merkittävää välillistä vahinkoa saamatta jääneestä voitoista sen sijaan voi aiheutua siitä, että tuotanto ”seisoo” viallisen osan vuoksi.

Sopimusperusteisen vahingon korvaamisen perusteihin voi myös ennalta merkittävästi vaikuttaa. Lähtökohtaisesti oikeusjärjestelmämme perustuu sopimusvapauden periaatteeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että sopimuksen sisältö on osapuolten vapaasti sovittavissa. Sopijaosapuolet voivat olla – ja usein ovat – varsin erilaisessa asemassa sopimusta tehtäessä. Vahvemmassa asemassa oleva sopijapuoli pääsee usein määrittämään enemmän sopimuksen sisältöä.

Vastuunrajoitukset

Kuitenkin niin sanotut vastuunrajoituslausekkeet ovat hyvin yleisiä erilaisissa sopimuksissa. Esimerkiksi korvausvastuu välillistä vahingoista pyritään sopimuksissa sulkemaan kokonaan pois. Korvausvastuun rajaamiseen pyritään monin muinkin tavoin. Monenlaisissa sopimuksissa yleinen on sopimusehto, jolla korvausvastuu aiheutetusta vahingosta rajataan vastapuolen tekemien suoritusten määrään.

Yhteenvetona voi siten jälleen kerran todeta, että sopimuksen laatimisvaihe on sopimussuhteessa erityisen tärkeä vaihe. Monilta myöhemmiltä ongelmilta voidaan välttyä paneutumalla vastuukysymyksiin sopimusta laadittaessa.

Jussi Ojala