Siirry sisältöön

Vastuuriskit immateriaalioikeuksien loukkaamistilanteissa

08.10.2013

Yritysten ja yhteisöjen toiminnassa erilaisten immateriaalioikeuksien eli aineettomien oikeuksien merkitys on huomattavasti korostunut vuosien saatossa. Kaikentyyppisessä toiminnassa käytetään nykyään ohjelmistoja, hyödynnetään tavaramerkkejä tai patentteja tai käytetään lisensoitua taitotietoa. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita franchising-yritykset, joiden toiminta usein suoranaisesti perustuu mm. lisensoituihin tavaramerkkeihin ja taitotietoon.

Tyypillisiä vastuutilanteita

Jokapäiväisessä liiketoiminnassa tullaan melko harvoin ajatelleeksi niitä seurauksia, joita saattaa liittyä vaikkapa tietokoneohjelmistojen sovitun lisenssimäärän ylittämiseen. On melko tavallista, että kerran yritykselle hankittua ohjelmistolevykettä hyödynnetään muutamassa ylimääräissäkin tietokoneessa. Kun ohjelmistosta näin tehdään luvattomia kopioita, rikotaan tällöin tekijänoikeuslakia.

Immateriaalioikeudellisen vastuun aiheuttavia tilanteita syntyy helposti myös esimerkiksi silloin, kun vaikkapa yritysesittelyaineiston sisältävän CD ROM-multimedian sisältö halutaan siirtää internet-kotisivuille. Jos multimedialevy sisältää vaikkapa kuva-aineistoa, joka on hankittu ja lisensoitu valokuvaajalta vain CD ROM-levyä varten, ei sitä saa asettaa ilman oikeudenhaltijan suostumusta internet-kotisivuille. Sama sääntö koskee myös tavaramerkkilisenssejä. Lisensoitua tekijänoikeuden suojaamaa aineistoa tai tavaramerkkejä saa käyttää vain siinä tarkoituksessa ja sellaisissa välineissä tai medioissa, joista lisenssisopimuksessa on sovittu.

Tekijänoikeuden suojaaman aineiston käyttämiseen liittyy erityinen aineiston muunteluun liittyvä rajoitus ja vastuuriski. Jos yritys on tilannut mainosaineistoa ulkopuoliselta ja sopinut saavansa siihen tekijänoikeuden, ei pelkkä tekijänoikeuden luovuttamisesta sopiminen anna automaattisesti oikeutta muuttaa aineistoa. Tekijänoikeuslain mukaan muutosoikeudesta ja oikeudesta luovuttaa hankittu tekijänoikeus edelleen onkin sovittava erikseen, mikäli nämä oikeudet halutaan varmuudella saada.

Vastuuriskejä saattaa lisäksi liittyä työntekijöiden työsuhteessa aikaansaamien teosten käyttö- ja tekijänoikeuksien hankkimiseen. Vallitsevan tulkinnan mukaan työnantaja saa käyttöoikeuden työntekijän työsuhteessa laatimaan teokseen kyseisellä alalla tavanomaisessa laajuudessa. Mikäli työntekijän laatima teos ei ole välittömästi syntynyt työtehtävien täyttämisen yhteydessä, mutta se on työnantajalle hyödyllinen, saattaa teoksen hyödyntämisestä työntekijän työsuhteen päätyttyä ja jo sen aikanakin syntyä epäselvyyttä. Ellei teoksen käyttöoikeudesta ole sovittu selkeästi, saattaa työnantaja syyllistyä työntekijän tekijänoikeuden loukkaamiseen ja joutua korvausvelvolliseksi.

Vastuumuodot

Oikeudenloukkaustilanteissa keskeisiä vastuumuotoja ovat hyvitys (tekijänoikeus), vahingonkorvaus (tekijänoikeus, tavaramerkki, patentti) ja rangaistusseuraamus (tekijänoikeus, tavaramerkki, patentti). Luonnollisesti oikeudenhaltijalla on oikeus kieltää ilman asianmukaista lupaa tai sopimusta tapahtunut teoksen, tavaramerkin tai patentin käyttö. Oikeudenloukkausten, vahingonkorvausvelvollisuuden, mahdollisen rangaistusseuraamuksen ja asiaan liittyvän negatiivisen julkisuuden välttämiseksi yritysten onkin syytä kiinnittää erityistä huomiota immateriaalioikeuksien hankkimiseen liittyviin sopimuksiin. Vastaavasti omien oikeuksien ja taitotiedon lisensoinnissa on oltava tarkkana. Huolella laaditut sopimukset ja vastuiden kartoittaminen auttavat yritysjohtoa immateriaalioikeusriskien hallinnassa.


Aiheeseen liittyvät julkaisut