Verotus ei aina estä sukupolvenvaihdosta

Talouselämässä oli taannoin kirjoitus tällä samalla otsikolla (Talouselämä 39/2015). Tuossa artikkelissa kiuasvalmistaja Harviaa esimerkkinä käyttäen analysoitiin sitä usein toistettua väitettä, että verotus estää yritysten omistuksen siirtämisen seuraavalle sukupolvelle. Kirjoituksessa esitetyn analyysin lopputulos oli, että onneksi tuo väite ei ainakaan aina pidä paikkaansa. Omien käytännön kokemusteni perusteella olen samaa mieltä Talouselämän artikkelin lopputuleman kanssa. Alla esitetään kaksi käytännön esimerkkiä viime aikoina toteutetuista sukupolvenvaihdoksista, joissa olemme olleet avustamassa. Ensimmäisessä tapauksessa yhtiön koko osakekannan omistanut isä siirsi yhtiön omistuksen neljälle lapselleen tasaosuuksin. Jälkimmäisessä esimerkissä oli kyse avioparin tasaosuuksin omistamasta yhtiöstä, joka siirrettiin omistajien yhdelle lapselle. Sukupolvenvaihdos neljälle lapselle Yhtiö on viime vuosina tehnyt melko tasaisesti voittoa noin 180.000 euroa tilikaudessa. Yhtiön oma pääoma oli tilinpäätöksessä 2014 noin 600.000 euroa. Niin sanottu verotuksellinen yhtiön käypä arvo olisi ollut noin 900.000 euroa. Kullekin lapselle lahjoitettu osakepotti oli yli 10 prosenttia ja muutkin sukupolvenvaihdoshuojennuksen edellytykset täyttyivät. Niinpä lahjaverotuksen kohteeksi tuli vain 40 prosenttia osakkeiden vertailuarvosta, joka vastasi melko tarkasti oman pääoman määrää. Kunkin lapsen saamien osakkeiden vertailuarvo oli noin 150.000 euroa ja sukupolvenvaihdoshuojennuksen ansiosta verotettavaksi tuli 60.000 euroa per lapsi. Lahjaveron määrä lasta kohden oli siten 6.170 euroa. Lahjaveron maksamiselle saa lisäksi sukupolvenvaihdoshuojennustilanteissa maksuaikaa jopa kymmenen vuotta. Vuosittaiseksi verorasitukseksi tulikin tässä tapauksessa hyvin maltillinen summa. Lapset kykenevät helposti maksamaan verot yhtiön vuosittain maksamista osingoista. Yhtiön lahjoitus yhdelle lapselle Toisessa esimerkkitapauksessa yhtiön tulostaso on vaihdellut viime vuosina 220.000 euron ja 380.000 euron välillä. Yhtiön oma pääoma oli tilinpäätöksessä 2014 ollut noin 1.700.000 euroa. Sukupolvenvaihdoksen esitoimena yhtiössä toteutettiin vuoden 2015 alussa jakautuminen, jossa eriytettiin yhtiön liiketoiminta ja liiketoimintaan suoraan liittyvät varat ja velat toiseen yhtiöön ja liiketoimintaan liittymättömät muut varat ja velat toiseen yhtiöön (jakautumisesta tarkemmin, ks. www.lrhto.fi/yhtiöoikeus). Jakautumisen jälkeisessä liiketoimintayhtiössä oman pääoman määrä oli noin 800.000 euroa. Lahjoituksen kohteena olleen liiketoimintayhtiön niin sanottu verotuksellinen käypä arvo olisi ollut noin 1.400.000 euroa. Sukupolvenvaihdoshuojennuksen edellytykset täyttyivät myös tässä tapauksessa ja lahjaverotuksen kohteeksi tuli 40 prosenttia kummankin vanhemman lahjoittamien osakkeiden vertailuarvosta, eli lahjaverotuksen kohteeksi tuli 320.000 euroa. Lahjaveron määrä yhteensä kahdelta vanhemmalta saatujen osakkeiden perusteella oli 40.340 euroa. Lahjansaaja sai myös tässä tilanteessa hyväkseen veron maksuajan pidennyksen ja vuosittain maksettavan veron määrä oli vain hieman yli 4.000 euroa. Pidennetyltä maksuajalta ei joudu maksamaan korkoa. Yhtiön osingonmaksukyky huomioiden verotus ei ollut esteenä omistajanvaihdoksen toteutukselle. Sukupolvenvaihdoshuojennus Kuten yllä olevat esimerkit osoittavat, sukupolvenvaihdoshuojennuksen ansiosta verotus ei aina ole aito este sukupolvenvaihdoksen toteuttamiselle. Toisinaan sukupolvenvaihdos on huojennuksen ansiosta mahdollista toteuttaa verotuksellisesti jopa hyvinkin edullisesti. Edellä viitatun 10 prosentin edellytyksen lisäksi huojennuksen saamisen edellytyksenä on, että lahjan saaja jatkaa liiketoimintaa. Raimo Immonen käsittelee tässä artikkelissaan tarkemmin tätä toiminnan jatkamiskriteeriä. Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Toisinaan seuraavalle sukupolvelle siirrettävää yhtiötä on tarpeen järjestellä ennen edelleen luovuttamista. Yllä mainitun jakautumisen lisäksi melko usein lahjan kohteen tasetta kevennetään esimerkiksi omien osakkeiden hankinnan kautta. Toisinaan sukupolvenvaihdos halutaan syystä tai toisesta toteuttaa vaiheittain pidemmän ajan kuluessa. Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu kannattaakin aloittaa hyvissä ajoin ja selvittää itselle se, millainen toteutustapa tuottaa verotuksellisesti tehokkaimman ja muutoinkin parhaiten tavoitellun lopputuloksen.