Yleisiä virhekäsityksiä koskien perhe- ja perintöoikeutta

Veera Kaunisvaara

Artikkelit

08.03.2023

Saako puoliso puolet toisen omaisuudesta? Ennakkoperinnöllä siirretään verotuksen ajankohtaa. Vai miten se menikään?

Törmään työssäni perhe- ja perintöoikeuden asiantuntijana usein toistuviin olettamiin koskien muun muassa omaisuuden jakamista, veroja ja asiakirjojen tarpeellisuutta. Tässä artikkelissa tarkoituksenani on oikaista niistä muutamia.

Puoliso perii puolet
Suomen perintökaaren mukaan, mikäli vainajalla oli kuollessaan rintaperillisiä (lapsia, lapsenlapsia, jne.) perivät nämä vainajan. Aviopuoliso ei siis tällöin peri vainajaa. Mikäli puolisoilla on ollut avio-oikeus toistensa omaisuuteen, on leskeksi jääneellä aviopuolisolla oikeus puoleen puolisoiden yhteenlasketusta avio-oikeuden alaisesta netto-omaisuudesta. Tämä oikeus perustuu avioliittoon ja avioliittolain säännöksiin. Vainajan omaisuudesta ei siis automaattisesti mene puolia leskelle ja loppuosa rintaperillisille.

Mikäli edellä olevasta halutaan poiketa, on syytä ottaa yhteys asiantuntijaan ja laatia oman tahtotilan mukaiset asiakirjat. Avioehdolla voidaan poiketa avioliittolain puolittamisperiaatteesta ja testamentilla perimysjärjestyksestä.

Ennakkoperinnöstä maksetaan vero vasta myöhemmin
Ennakkoperintö on lahja, josta maksetaan lahjavero lahjoitushetken mukaan. Ennakkoperintö on lainsäädäntömme oletus siitä, että lahjanantaja (myöhemmin perinnönjättäjä) haluaa kohdella tasavertaisesti rintaperillisiään. Ennakkoperintö otetaan huomioon perinnönjaossa ja perintöverotuksessa. Laissamme on ennakkoperintöolettama eli rintaperillisille annetut lahjat ovat ennakkoperintöä. Tästä olettamasta voi poiketa lahjakirjaan tai testamenttiin tehdyllä merkinnällä.

Ennakkoperinnön tarkoituksena on kompensoida niitä rintaperillisiä, jotka eivät ole saaneet perinnönjättäjältä tämän elinaikana lahjoja. Ne rintaperilliset, jotka eivät ole saaneet ennakkoperintöä, saavat perinnönjaossa suuremman osuuden jaettavasta omaisuudesta kuin ne perilliset, jotka ovat saaneet ennakkoperintöä. Ennakkoperinnöstä aikanaan maksettu lahjavero otetaan huomioon lahjansaajan perintöverotuksessa.

Jakamaton kuolinpesä siirtää perintöverojen maksuajankohtaa
Perunkirjoituksen valmistumisen jälkeen perukirja lähetetään verottajalle perintöverotusta varten. Perintöverotus valmistuu verottajan sivujen mukaan noin 6-12 kuukauden kuluttua perukirjan toimittamisesta. Perintövero on henkilökohtainen ja se lähetetään osakkaille riippumatta siitä, ovatko he tosiasiallisesti vielä jakaneet omaisuutta vai onko kuolinpesä yhä jakamaton. Kuolinpesän pitämisellä jakamattomana ei voi siis vaikuttaa perintöveron maksuajankohtaan. Syytä on huomata myös, ettei esimerkiksi leskelle pidätetty hallintaoikeus omaisuuteen siirrä perintöverotusta, vaikka hallintaoikeus vaikuttaakin perintöveron määrään.

Koska puoliso vie avioerossa kuitenkin puolet, ei avioehtoa kannata laatia
On totta, että tehtyäkin avioehtosopimusta voidaan avioliiton päättyessä sovitella. Sovittelusta säännellään avioliittolain 103 b §:ssä. Edellytykset sovittelulle ovat kuitenkin suhteellisen tiukat eikä vain sen takia avioehdon tekemistä kannata jättää tekemättä. Mikäli yhtään pohtii avioehdon tarpeellisuutta tai edessä on jokin seuraavista kolmesta tilanteesta 1. toinen puoliso on huomattavasti varakkaampi avioliittoa solmittaessa, 2. puolison omaisuuteen sisältyy (perhe)yritysvarallisuutta ja 3. puoliso on saanut ennen avioliittoa tai avioliiton aikana suuren lahjan tai perinnön, jossa saajan puolison avio-oikeutta ei ole poissuljettu, on suositeltavaa käydä avioehdon tarpeellisuus läpi asiantuntijan kanssa.

Edunvalvontavaltuutus on tarpeellinen vain vanhoille ja dementikoille
Edunvalvontavaltuutuksella varaudutaan tilanteisiin, joissa menetetään kyky hoitaa taloudellisia, omaisuutta ja henkilöä koskevia kysymyksiä. Edunvalvontavaltuutuksella valitaan etukäteen henkilö, johon luottaa ja jonka haluaa hoitavan omia asioitaan. Henkilölle on hyvä valita myös varahenkilö(t). Edunvalvontavaltuutus rekisteröidään holhousviranomaisen luona vasta tarvittaessa ja sillä halutaan helpottaa valtuutetun työtä ja vähentää byrokratiaa holhousviranomaisen kanssa.

Usein ajatellaan edunvalvontavaltuutuksen olevan tarpeellinen vain dementia – ja Alzheimer – tilanteissa tai tilanteissa, joissa henkilö on sairaalavuoteenoma. Koska kuka vain voi joutua esimerkiksi auto-onnettomuuteen ja menettää kykynsä huolehtia esimerkiksi taloudellisista asioistaan käytännön asioiden yhä hoituessa, on edunvalvontavaltuutus tarpeellinen ihan kelle vain ikään, sukupuoleen tai terveydentilaan katsomatta.

Testamentin määräyksistä ei voi poiketa
Suomessa vallitsee ihailtava periaate noudattaa pilkulleen testamentin tekijän tahtoa. Niin sanotusti huonoja testamenttimääräyksiä oiotaan perillisten välisillä kaupoilla ja muilla järjestelyillä. On toki oikein, että testamentintekijän tahtoa noudatetaan, mutta tilanteissa, joissa testamentin tekemisestä on kauan, tilanteet ja tarpeet ovat muuttuneet tai testamentin tekijän varallisuus on muuttunut testamentin tekoajankohdasta, voivat yksimieliset perilliset poiketa testamentin määräyksistä. Ilman yksimielisyyttäkin leski voi olla ottamatta vastaan hänelle määrättyä hallintaoikeutta tai omaisuutta. Yksimieliset perilliset voivat esimerkiksi päättää jonkun saavan jotain muuta omaisuutta kuin hänelle on testamentissa määrätty. Omin päin ei päätöksiä ja muutoksia tule tehdä, vaan syytä on ottaa asiantuntija mukaan mielellään jo ennen perunkirjoitusta, jotta voidaan alusta alkaen toimittaa verottajalle oikea tieto ja tehdä perintöverosuunnittelua ylimääräisiä veroja välttäen.

Lopuksi
Vaikka tilanteet ovat usein samankaltaisia ja naapurilla on juuri ollut samanlainen avioero, kuolinpesä tai edunvalvontatilanne, on jokaisen tilanne kuitenkin yksilöllinen ja asiantuntijan konsultoiminen on aina järkevää ja kannattavaa. Tämä maksaa usein itsensä takaisin ja on myös verotuksellisista syistä kannattavaa.