Yrityssaneeraus vaihe vaiheelta
Yrityssaneeraukseen hakeudutaan usein turhan myöhäisessä vaiheessa, joskus jopa vasta silloin, kun muita vaihtoehtoja konkurssille ei enää nähdä. Yrityssaneeraus kuitenkin onnistuu yleensä sitä paremmin, mitä aikaisemmassa vaiheessa maksuvaikeuksien ilmetessä siihen hakeudutaan. Artik-kelissa kartoitetaan yrityssaneerauksen etenemistä, sen tavoitteita sekä seikkoja, jotka on hyvä tietää yrityssaneerauksesta.
Yrityssaneeraus on lakisääteinen järjestely, jolla pyritään tervehdyttämään maksuvaikeuksissa olevan yhtiön toimintaa. Yrityssaneerauksesta säädetään yrityksen saneerauksesta annetussa laissa. Yrityssaneerauslaki tuntee kaksi eri saneerausmenettelyä: varhaisen saneerausmenettelyn ja perusmuotoisen saneerausmenettelyn.
Varhaisen saneerausmenettelyn aloittamisen edellytyksenä on, että menettelyyn hakeutuva yhtiö uhkaa tulla maksukyvyttömäksi, kun taas perusmuotoisessa saneerausmenettelyssä yhtiö on maksukyvytön mutta kuitenkin saneerauskelpoinen.
Yrityssaneerausmenettelyyn hakeutuminen ei tuo oikotietä onneen yhtiön talousvaikeuksissa, vaan se vaatii sekä ajallisia että taloudellisia resursseja. Vaikkakin yrityssaneeraus antaa mahdollisuuden järjestellä yhtiön velkojen maksuohjelmia, ovat jotakuinkin tärkeämpiä usein pääasiassa muutokset yhtiön toiminnassa.
Hakemus
Yrityssaneeraukseen hakeudutaan tuomioistuimelle tehtävällä hakemuksella. Yrityssaneerauslaki ja -asetus määrittelevät varsin tarkasti hakemuksessa esitettävät tiedot ja liitteet.
Yrityssaneeraukseen voi hakeutua taloudellinen yksikkö sen yhtiömuodosta riippumatta. On kuitenkin huomattava, että menettelyä sääntelee sama laki yhtiömuodosta ja yhtiön koosta riippumatta, ja samat säännökset tulevat sovellettavaksi oli liikevaihtoa sitten satoja tuhansia tai kymmeniä miljoonia. Aivan pienimmälle yhtiölle yrityssaneeraus ei välttämättä ole realistinen vaihtoehto siitä aiheutuvien kustannuksien vuoksi.
Saneeraushakemuksen tuomioistuimelle voivat tehdä paitsi yhtiö itse myös sen velkoja. Velkoja-aloitteiset hakemukset ovat kuitenkin yrityssaneerauksissa – toisin kuin konkursseissa – käytännössä jääneet marginaaliin. Sillä, kuka hakemuksen tuomioistuimelle toimittaa, on kuitenkin vaikutusta siihen, minkälaista näyttöä saneeraushakemuksen tueksi laissa vaaditaan esitettävän. Lähtökohtaisesti yhtiöltä oletetaan kattavampaa hakemusta kuin velkojalta.
Yrityssaneerausmenettelyn aloittamispäätöksestä alkaa rahoitusaika
Tuomioistuin tekee päätöksen saneerauksen aloittamisesta. Saneerausmenettelyn aloittamispäätöksellä alkaa niin sanottu rauhoitusaika, jolloin voimaantulevat saneerausvelan maksu- ja vakuudenasettamiskielto, perintäkielto, sekä ulosmittaus- ja täytäntöönpanokielto. Varhaisessa saneerausmenettelyssä näiden voimaantulo on harkinnanvaraista, perusmuotoisessa saneerauksessa automaattista.
Rahoitusajan kielloista yhtiölle yksi merkittävimmistä on saneerausvelkojen maksukielto. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiö ei saa saneerausmenettelyn alkamisen jälkeen maksaa ennen hakemuksen vireilletuloa syntyneitä velkoja eli niin kutsuttuja saneerausvelkoja. Rahoitusajan kieltojen tarkoituksena on varmistaa saneeraustoimenpiteiden häiriötön suunnittelu ja toteutus ilman velkojien perintätoimenpiteitä.
Menettelyn aikaiset eli hakemuksen vireilletulon jälkeen syntyneet velat yrityssaneeraukseen asetetun yhtiön tulee maksaa sitä mukaa kuin ne erääntyvät. Edellä kerrotut rauhoitusajan kiellot eivät siis koske näitä niin kutsuttuja uusia velkoja. Saneerausmenettelyn jatkamisen ja saneerausohjelman vahvistamisen edellytyksenä on, että menettelyn aikaisista veloista kyetään suoriutumaan. Lähtökohtaisesti yhtiö ei saisi velkaantua menettelyn aikana.
Saneerausvelalla tarkoitetaan taas kaikkia yhtiön velkoja, jotka ovat syntyneet ennen hakemuksen vireilletuloa eli ennen hakemuksen jättämistä tuomioistuimelle. Saneerausvelkaa on siten euronkin suuruinen velka, kun se kohdistuu ajalle ennen saneeraushakemuksen jättämistä. Saneerausvelkaa ovat myös riitaiset ja ehdolliset saatavat ajalta ennen saneeraushakemuksen vireilletuloa.
Saneerauksen aloittaminen ei vaikuta ennen hakemuksen vireilletuloa syntyneiden sitoumuksien pysyvyyteen vaan lähtökohtaisesti ne pysyvät voimassa. Yrityssaneeraukseen hakeutuneen yhtiön sopijakumppani ei siis voi irtisanoa sopimusta sillä perusteella, että yhtiö on hakeutunut saneeraukseen. Yrityssaneerauslaki tosin antaa mahdollisuuden päättää yrityssaneerauksessa olevalle yhtiölle epäedullisia sopimuksia tietyissä laissa tarkemmin säädetyissä tilanteissa.
Yhtiöllä säilyy valta päättää liiketoiminnastaan
Yhtiöllä säilyy menettelyn alkamisen jälkeenkin valta määrätä omaisuudestaan ja päättää liiketoiminnastaan. Yleensä velallinen siis käyttää itsenäisesti päätösvaltaa yhtiön tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvissa asioissa ja saa tehdä tähän tavanomaiseen toimintaan liittyviä oikeustoimia.
Täysin rajoituksetonta yhtiön toiminta ei kuitenkaan ole. Menettelyn aikana yhtiö ei kuitenkaan saa ilman selvittäjän suostumusta esimerkiksi ottaa muuta kuin tavanomaiseen toimintaansa liittyvää velkaa, luovuttaa vaihto-omaisuutta poikkeusehdoin, luovuttaa yritystä tai sen osaa tai siihen kuuluvaa käyttö- tai rahoitusomaisuutta taikka ryhtyä muuhun toimeen, joka velallisen toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen on epätavallinen tai laajakantoinen.
Velkojien saatavien ilmoittaminen
Tuomioistuin asettaa saneerausvelkojen ilmoittamisen määräpäivän saneerausmenettelyn aloittamispäätöksessä. Selvittäjä on yhteydessä tunnettuihin velkojiin heidän saataviensa määrän selvittämiseksi. Velkojan onkin tärkeää ilmoittaa saatavansa selvittäjälle tuomioistuimen asettamassa määräajassa, sillä asetetun valvontapäivän jälkeen toimitetuista ilmoituksista peritään ns. jälkivalvontamaksu.
Ohjelmaehdotus ja sen vahvistaminen
Selvittäjän tärkein tehtävä on ohjelmaehdotuksen laadinta, jonka tavoitteena on tervehdyttää yhtiön liiketoiminta. Ohjelmaehdotuksessa monesti yhtenä saneeraustoimenpiteenä on saneerausvelkojen maksuohjelmien muuttaminen sekä tarvittaessa saneerausvelkojen leikkaus. Lisäksi saneerausohjelman osana määritellään usein erinäisiä liiketaloudellisia toimenpiteitä.
Saneerauksen tulee johtaa velkojien kannalta parempaan lopputulokseen kuin konkurssi. Velkojien myötävaikutusta myös tarvitaan saneerausohjelman vahvistamiseksi. Tuomioistuin myös tutkii, että saneerausohjelma asettaa sille laissa tarkemmin säädetyt edellytykset. Mikäli edellytykset täyttyvät ja velkojien puollot vahvistamiselle riittävät, tuomioistuin vahvistaa ohjelman ja alkaa sen toteuttamisvaihe.
Annika Sauren