Alkoholin etämyynti – sallittua vai kiellettyä?

Edelle

Blogit

18.12.2017

Perjantaina 15.12.2017 eduskunta on äänestänyt vähittäiskaupoissa myytävien alkoholijuomien prosenttirajan nostosta. Äänestyksen tulos oli 98 – 94. Tämä tarkoittaa sitä, että prosenttiraja nostetaan 5,5 prosenttiin. Päätös ei kuitenkaan vielä ole lopullinen, koska eduskunta ei hyväksynyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöä sellaisenaan ja asia meni vielä suuren valiokunnan käsiteltäväksi. Suuri valiokunta ilmoitti kokoonnuttuaan yhtyvänsä eduskunnan täysistunnon päätökseen. Tämän lisäksi asiasta lopullisen päätöksen saaminen edellyttää vielä toista äänestystä. Tällöin kansanedustajia sitoo kuitenkin ryhmäkuri, jolloin eri tuloksen saamisen ei pitäisi olla mahdollista.

Toinen asia, joka on noussut esiin keskusteluissa, on Alkon monopoliaseman lakkauttaminen tai säilyttäminen. Hallituspuolueet ovat sopineet, että alkoholilakia ei muuteta etämyynnin osalta. Nykyisessä alkoholilaissa ei sanota etämyynnistä mitään, ja uudessa laissa pykälä pysyy muuttumattomana. Tämä aiheuttaa nyt kiistaa.

Kuten yleensä sopimusten kanssa on, tätäkin on tulkittu ainakin kahdella eri tavalla. Osa on sitä mieltä, että alkoholin etämyynti ”pysyy” kiellettynä ja toisten mielestä tämän myötä etämyynti sallittaisiin. Myynnin kiellettynä pysymistä perustellaan sillä, että nykyistä lakia on pitkään tulkittu siten, että etämyynnin on katsottu olevan kiellettyä. Nykyinen laki ei sen sijaan kuitenkaan suoraan kiellä alkoholin etämyyntiä.

Nykyistä lakia säädettäessä on annettu mietintö, jossa todetaan seuraavaa ”Toisin kuin Ruotsissa, Suomessa ei ole katsottu tarpeelliseksi asettaa rajoituksia alkoholijuomien maahantuonnille siten, että yksityishenkilöiden vapautta tilata alkoholijuomia omaan tai lähipiirinsä käyttöön esimerkiksi suoraan tuottajilta muista jäsenvaltioista olisi kielletty.” Sittemmin nykyisen lain maahantuontia koskevaa pykälää on alettu tulkitsemaan siten, että omaan käyttöön tapahtuvalla ”maahantuonnilla” tarkoitetaan nimenomaan henkilön itse maahan tuomaa alkoholia. Näin on saatu aikaiseksi tulkinta, että nykylain mukaan etämyynti olisi kiellettyä. 

Myös komissio on todennut etämyynnin olevan mahdollista, nimenomaan ainakin uuden lain myötä: ”Ilmoitetun luonnoksen 26 §:n 1 momentilla sallittaisiin, että yksityishenkilöt voisivat tilata alkoholijuomia esimerkiksi internetistä ja että Alko tai sen kanssa sopimuksen tehneet kolmannet osapuolet järjestäisivät juomien kuljetuksen luovutuspaikkaan Alkon hyväksyttyjen vähittäismyyntipaikkojen ulkopuolelle. Komissio katsoo, että tämä säännös ei kuulu monopoliyhtiö Alkon alkoholijuomien vähittäismyyntiä Suomessa koskevan yksinoikeuden alaan. Itse asiassa 26 §:n 1 momentilla annettu oikeus olisi erillinen Alkon vähittäismyynnin monopoliasemasta, vaikkakin yhteydessä siihen, ja näin ollen asiaa on tarkasteltava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 34 artiklan mukaisesti.”

Voisikin olla perusteltua väittää, että alkoholin etämyynti on ollut Suomessa sallittua ennen ja tulee myös jatkossa olemaan. Suomessa kuitenkin, jotta asiaa voidaan pitää laittomana ja siten kiellettynä, on tästä oltava olemassa nimenomainen säännös, ainakin rikosoikeudellisessa mielessä. Se miten EU-oikeus suhtautuisi etämyynnin kieltoon onkin aivan eri keskustelu.