Asianajajan perusarvot

Asianajajan perusarvot

Jokaisen Suomessa asianajajaksi halajavan on muiden asianajajista annetussa laissa määriteltyjen edellytysten täyttämisen ohella suoritettava kolmiosainen asianajajatutkinto. Tutkinto koostuu kirjallisesta kokeesta, eettisestä osasta ja oikeudenkäyntiharjoituksesta. Osallistuin itse juuri tutkinnon kaksipäiväiseen eettiseen osaan, jossa meitä tulevaisuuden asianajajia valistettiin muun muassa asianajajan velvollisuuksista ja asianajotoimintaa koskevista säännöksistä. Asianajajan toimintaa ohjaa Suomessa asianajajista annetun lain lisäksi eettiset ja moraaliset koodistot, kuten Suomen Asianajajaliiton alun perin vuonna 1972 hyväksymät ja sittemmin vuonna 2009 uudistetut hyvää asianajajatapaa koskevat ohjeet. Näissä tapaohjeissa määritellään muun muassa asianajajien perusarvot. Nämä perusarvot ovat asianajajakunnan yhteisesti hyväksymiä ja asianajajan on noudatettava niitä tinkimättömästi toiminnassaan. Perusarvot ovat: Lojaalisuus Lojaalisuus omaa asiakastaan kohtaan on asianajajan päävelvoite. Asianajaja on velvollinen lakia ja hyvää asianajajatapaa noudattaen parhaan kykynsä mukaan valvomaan asiakkaansa etua ja oikeutta. Asianajaja ei saa rikkoa lojaalisuusvelvollisuuttaan muuten kuin laissa erikseen mainituissa tapauksissa. Riippumattomuus Asianajajan riippumattomuutta voidaan verrata tuomioistuimen puolueettomuuteen. Asianajaja ei saa antaa minkään ulkopuolisen vaikutteen vaikuttaa hänen kykyynsä täysipainoisesti hoitaa tehtäväänsä ja valvoa asiakkaansa etua. Velvollisuus olla riippumaton ulkopuolisista vaikutteista korostaa siis asianajajan ammattimaista suhtautumista tehtävänsä hoitamiseen ja velvollisuutta toimia hyvän ammattilaisen tavoin. Esteettömyys Asianajajan on tehtävää vastaanottaessaan ja sitä hoitaessaan oltava esteetön. Tällä vaatimuksella suojataan ennen kaikkea sitä, ettei asianajaja tehtävää hoitaessaan joudu rikkomaan jäljempänä kuvattua salassapito- tai vaitiolovelvollisuuttaan. Niin kuin riippumattomuudella myös esteettömyydellä varmistetaan se, että asianajaja on aina kykeneväinen valvomaan täyspainoisesti asiakkaansa etua ja oikeutta. Luottamuksellisuus Asianajajaa sitovat salassapito- ja vaitiolovelvollisuus ovat sekä asiakkaan oikeuksia että asianajajan velvollisuuksia. Kuten yleensäkin kaikenlaisissa neuvontapalveluissa, asiakkaan ja asianajajan välisen luottamussuhteen kannalta on keskeistä, että asiakas voi luottaa asianajajaansa. Kun asianajajan vaitiolo on taattu, asiakas voi kertoa asianajajalleen myös tietoja, joita hän ei kertoisi muille. Kunniallisuus Kunniallisuusvaatimus edellyttää, että asianajaja täyttää hänelle uskotut tehtävät rehellisesti ja esiintyy aina asiallisesti ja moitteettomasti. Asianajajan on niin asianajotoiminnassaan kuin muutenkin vältettävä kaikkea, mikä saattaa alentaa asianajajakunnan arvoa tai vähentää luottamusta asianajajakuntaan. Kuten mainitsin alussa, asianajajan on otettava nämä perusarvot huomioon kaikessa toiminnassaan. Asianajajan toimintaa ja näin ollen siis myös perusarvojen noudattamista valvoo Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimiva riippumaton valvontalautakunta. Tämä valvonnanalaisuus erottaa asianajajat muista oikeudellisia palveluita tarjoavista tahoista. Näin ollen asianajajan voidaan sanoa olevan ”turvallisin valinta oikeudellisten ongelmien ratkaisemiseen”, kuten toimitusjohtajamme ja Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, Jarkko Ruohola, asianajajatutkinnon eettisen osan avauspuheenvuorossaan totesi.