Askeleen lähempänä yhteisöjen tulolähdejaon poistamista?

Anni Laukkanen

Blogit

04.01.2019

Yrittäjä ei välttämättä yritystoimintaa harjoittaessaan pysähdy heti ensimmäisenä miettimään, millä tavalla tämän juuri tietystä toiminnasta saadun tulon verotus toimitetaan. Yritystoiminta voikin sisältää luonteeltaan hyvin erilaisia toimintoja, ja niiden verotuksenkin toimittaminen tapahtuu nykyisin eri tavoilla.

Yhteisöjen verotuksessa tulot jaetaan nykyisin elinkeinotoiminnan, maatalouden ja muun toiminnan tulolähteisiin. Eri tulolähteiden verotettavat tulot lasketaan eri verolakien eli elinkeinoverolain (EVL), maatilatalouden tuloverolain (MVL) ja tuloverolain (TVL) perusteella. Nykyisin yhden tulolähteen tappiollista tulosta ei voi vähentää toisen tulolähteen positiivisesta tulosta. Yksinkertaisessa esimerkkitilanteessa muoviämpäreitä elinkeinotoiminnakseen valmistava osakeyhtiö saa siten ämpäreiden myynnistä EVL:n mukaan verotettavaa tuloa, mutta samalla yhtiöllä saattaisi olla vuokratuloja ulkopuoliselle vuokratusta kiinteistöstä, jonka verotus toimitettaisiin taas TVL:n mukaan. Mikäli tällainen vuokraustoiminta olisikin tappiollista, syntyneitä tappioita ei kuitenkaan ole mahdollista vähentää muoviämpäreiden myynnistä saaduista tuloista.

Tulolähdejaon aiheuttamista ongelmakohdista on käyty keskustelua jo 2000-luvun alusta lähtien, ja erilaisten työryhmien toimesta asiaa onkin pohdittu ja ratkaisuvaihtoehtoja punnittu paljon. Vihdoin on päästy siihen tilanteeseen, että 29.11.2018 hallitus antoi eduskunnalle esityksen laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain, tuloverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 257/2018). Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. heinäkuuta 2019. Ehdotuksen mukaan verovuodesta 2020 toimitettavasta verotuksesta lähtien yhteisön kaikki toiminta ja tulot maataloutta lukuun ottamatta kuuluvat elinkeinotoiminnan tulolähteeseen eli yhteisön tulo verotetaan EVL:n mukaan. Muutos koskee muun muassa osakeyhtiöitä ja osuuskuntia. Sen sijaan asunto-osakeyhtiöiden, keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden ja esimerkiksi yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksessa tulolähdejako ei muutu. Edellä esittämäni esimerkkitilanne näyttäytyisikin lakimuutoksen johdosta sellaisena, että vuokraustoiminnassa aiheutuneet tappiot saataisiinkin vähentää muoviämpäreiden myynnistä saaduista tuloista. Yhtiön verotettava tulo siten pienenisi.

Lakimuutos ei kuitenkaan ratkaisisi kaikkia tulolähdejaon aiheuttamia tulkintaongelmia, ja lakimuutosta koskevissa lausunnoissa onkin todettu sen mahdollisesti vain siirtävän tulolähteiden välisiä tulkintaongelmia omaisuuslajien välisiksi. Hallituksen esityksessä yhteisöjen verotukseen luodaan nimittäin uusi ”muun omaisuuden” omaisuuslaji sen johdosta, että yhteisön omistuksessa saattaa olla myös sellaista omaisuutta, joka ei käyttötarkoitukseltaan vastaa minkään elinkeinotoiminnan nykyisen omaisuuslajin laissa säädettyä määritelmää. Omaisuus, joka ei palvele yhteisön tulonhankkimistoimintaa, kuuluisi siten jatkossa elinkeinotulolähteen muuhun omaisuuteen. EVL:iin lisättäisiin uusi säännös, jonka mukaan tällaisen muun omaisuuden luovutuksesta syntyneiden tappioiden vähentämistä rajoitettaisiin elinkeinotulolähteessä osakkeiden ja yhtiöosuuksien osalta. Tällaisen omaisuuden luovutuksesta syntyneet tappiot saataisiin vähentää muun omaisuuden luovutuksesta syntyneistä voitoista verovuonna ja viitenä seuraavana verovuonna. Kritiikkiä on osakseen noussut tähän liittyen sen johdosta, että esimerkiksi kiinteistön välillinen omistus kiinteistöosakeyhtiön osakeomistuksen kautta asettuisi vähentämisrajoituksen johdosta eri asemaan kuin yhtiön omistaessa kiinteistön suoraan.

Lakiuudistus keventää yhteisöjen hallinnollista taakkaa, kun yhteisön ei tarvitsisi enää jaotella tulostaan kahdeksi erilliseksi verotettavan tulon laskelmaksi. Päällimmäisenä uudistus toisi yhteisöille kuitenkin mahdollisuuden vähentää kaikki tulonhankkimismenot ja vähennyskelpoiset korkomenot elinkeinotulolähteen tuloista. 

Tulolähdejaon poistaminen on laaja yhteisöjen verotukseen kohdistuva uudistus, ja tässä kirjoituksessa on ensisijaisesti nostettu esiin uudistuksen vaikutus tappioiden vähentämiseen. Mikäli aihe vei mukanaan, pääset lukemaan hallituksen esityksen kokonaisuudessaan tästä.