Eikö välitystuomio olekaan lopullinen?

Harri Lukander

Blogit

12.10.2017

Välimiesmenettelyä suositellaan yleisesti sillä perusteella, että se on nopeaa sen vuoksi, että välitystuomio on lopullinen. Tämä on välimiesmenettelyn keskeinen kilpailuetu verrattuna yleisiin tuomioistuimiin.

Välitystuomio voi kuitenkin olla joko mitätön tai se voidaan myös asianosaisen kanteesta kumota.

Mitätön tuomio on silloin, kun välimies on ratkaissut sellaisen kysymyksen, jota ei Suomen lain mukaan voida ratkaista välimiesmenettelyssä ja välitystuomio on tuolloin ristiriidassa Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa. Tuomio on mitätön myös silloin, kun se on niin sekava tai epätäydellinen, että siitä ei käy selville, mitä asiassa on tuomittu, tai jos välitystuomiota ei ole laadittu kirjallisesti tai se ei ole välimiesten allekirjoittama. Mitättömyys on automaattista eikä siitä tarvitse hankkia erillistä tuomioistuimen päätöstä. Mikäli mitättömyyteen vedotaan, halutaan se usein kuitenkin vahvistaa yleisen tuomioistuimen ratkaisulla.

Välitystuomio voidaan moitekanteen johdosta kumota, mikäli välimies on mennyt toimivaltaansa ulommaksi tai mikäli välimiestä ei ole asetettu asianmukaisessa järjestyksessä. Myös välimiehen esteellisyys on kumoamisperuste samoin kuin se, että välimies ei ole varannut asianosaiselle tarpeellista tilaisuutta asiansa ajamiseen.

Tuomioistuimissa edellä kerrotulla perusteella ajetut kanteet ovat olleet harvinaisia, mutta viime aikoina ne ovat lisääntyneet. Ratkaisukäytäntö on painottunut pääkaupunkiseudulle ja vain muutama tapaus löytyy Helsingin hovioikeuden ulkopuolelta. Mikäli nykyinen käytäntö jatkuu, menettääkö välimiesmenettely pitkään olemassa olleen kilpailuetunsa?